Monoateria on monille raakailijoille tuttu. Siinä ei syödä vanhoja kenkiä, vaan yhdellä aterialla syödään vain yhtä ruoka-ainetta: joko banaaneja, omenoita, tomaatteja, meloneja, taateleita tai jotain muuta, mistä voi ajatella tulevansa ravituksi. Esim. lehtikaalimonoateria ei oikein onnistuisi. Mineraaleja, vitamiineja ja kuituja saisi paljon, kaloreita tuskin nimeksi. Monoateria on raaka-ateria, joten ranskanperunat eivät ole monoateria, ja sitä paitsi niissä on myös rasvaa ja suolaa. Monoateria helpottaa ruoansulatusta, koska yhden kasviksen käsittely on vatsalle helpompaa ja nopeampaa kuin aterian, jossa on vaikka ja mitä. Pähkinät ja siemenet eivät rasvaisina ja nesteköyhinä ole monoateriaksi sopivia.
Monoateriat säästävät aikaa, kun ei tarvitse kokata, tiskata eikä miettiä, mitä söisi. Paitsi että minä tein molempia banaanimaassa. Monoaterioita voi myös syödä koko päivän tai vaikka usean. Pidemmälle vietynä voi pitää monopäiviä. Netissä on artikkeleita ja videopätkiä banaaninsyöntipäivistä ja jopa viikoista nimellä Banana islands.
www.thegreencreator.com/banana-island-detox-withou...
Niissä kerrotaan banaaninsyöntikauden puhdistavista ja parantavistakin vaikutuksista. Ylimääräiset nesteet voivat lähteä liikkeelle, ja joku aknesta kärsivä kertoi ihonsa alkaneen silitä. Samoja tuloksia voi saada meloni-, mango- tai muilla päivillä. Niin mielelläni olisin tässä kohtaa ekologinen ja vetäisin kotiin päin suosimalla suomalaisia kasvannaisiamme, mutta en voi kuvitella syöväni marjoja tai porkkanoita vatsani täydeltä. Kotimaisia omenoita olen joskus syönyt kolme päivää halulla. Banaaniaterioita olen syönyt paljonkin yhdeksän vuoden raakailuaikanani, eikä yhdeksän banaanin ateria ole tehnyt heikkoakaan, ja olo oli mainio. Nykyään tulen toimeen vähemmällä ruoalla kuin ennen.
Monopäivät ovat paastoa kevyempi tapa lepuuttaa ruoansulatusta ja tehdä ehkä jonkinlainen henkinenkin taite elämään. Joissakin uskonnoissa ja kristinuskon joissakin suunnissa vietetään ennen suuria juhlia paastonaikaa, jolloin ei esim. syödä lihaa. Yksinkertainen syöminen ja vieläpä monosyöminen tekee tilaa mulle asioille. Itse olen joskus viettänyt rukouspaastoja, jolloin olen syönyt vain illalla pienen yksinkertaisen aterian. Vettä täytyy juoda riittävästi.
Banaanit ovat täyttäviä, herkullisia ja kaloripitoisia. Kannattaa syödä vain kypsiä banaaneja, eli sellaisia, joiden kuoressa on jo ruskeaa. Raaoista banaaneista voi tulla kipeäksi. Jos on kiinnostunut monosyömisestä, kannattaa aloittaa yhdestä monoateriasta. Kannattaa edetä varovasti, jos on herkkä vatsa tai minkäänlaisia suolisto-ongelmia, diabetes, muuta sokeriongelmaa, sairauksia ja lääkityksiä. Jos vatsasi jumittaa jo kahdesta banaanista, valitse jokin muu mieleisesi hedelmä tai vihannes.
Jos syö jo muuten kohtalaisen monipuolisesti, puutostiloista ei tarvitse kärsiä lyhytaikaisella monosyömisellä, varsinkaan jos lisää mukaan vihreitä lehtivihanneksia. Monoaterian ravintoaineet myös imeytyvät kehoon tavallista ateriaa paremmin. Laihdutustavaksi banaanipäivät tai muu pidempiaikainen monosyöminen ei sovellu, koska luultavasti silloin tulee aikamoisia ruokamielitekoja ja voi ratketa syömään kaikkea mitä käsiinsä saa, sieltä epäterveellisestä päästä.
Aamu valkeni kuulaana ja söin vielä omenat pois nahistumasta. Sitten 5 banaania au naturel, ihana shake 3 pakkasbanaanista, kourallisesta pinaattia, vaniljasta ja vedestä.
Sitten taas muutama banaani an sich ja lopuksi 3 panaanin laventelinkukka-ruusuvesijäätelö. Söin hieman vähemmän kuin olisi tehnyt mieli, sillä tein jokin aika sitten namireseptiikkaa ja jouduin syömään itse vähän liikaa raakanameja. Seuraukset olivat odotettavat, joten nyt syön hetken vähän vähemmän.
Uni ei meinannut tulla millään.
Toisen päivän aamiaiseksi bansilkeitto banaanista, basilikapuskasta ja vedestä. Päälle sattumia. Olipas hyvää!
Lounaaksi banana algae split.
Vähän maistoin syreeniä.
Myöhemmin banaaneja an sich ja illalla meni taas jäätelöiksi, mukana vaniljaa, muskottia ja kanelia. Nukuin tavallista paremmin.
Eilinen oli vähän itsensä toistoa, mutta nautin kaikista aterioisti, tosin vähän vähemmän tästä haute couture -banaanista. Luin, että jotkin apinalajit käärivät banaaneja lehtiin ja ääntä kohden.
Oli erikoista, että mitään hiukovaa oloa ei ollut ollut näinä päivinä, vaikka suolaa ei ruoassa ollutkaan. Kivennäisaineita kuitenkin oli. Eilen alkuillasta sellainen sitten tuli, mutta meni ohi veden juonnilla, ja kohta olikin jo aterian aika. Olo on ollut ihan normaali näiden päivien aikana, olen liikkunut ja tehnyt työtä ilman, että ajatus olisi sen kummemmin askarrellut ruoassa tai mieliteoissa. Tänä aamuna halusin alkaa syödä muutakin ja tein vanukkaan banaaneista, pakkasmarjoista ja vadelmanlehdistä. Syön vielä pari päivää kuitenkin myös banaaniaterioita.
Kolme päivää banaanimaassa sai minut innostumaan yksinkertaisten banaaniaterioiden tekemisestä. Tähän asti banaanit ovat olleet minulla lähes jokapäiväinen kotimaisten marjojen kyytipoika sekä raakapuuron makeuttava ja herkullistuttava aines. Banaanit ovat siis olleet vähän sivuosassa. Vihreä banaanisoppa sekä juotava jäätelö eli milk shakea muistuttava herkku ovat myös uusia suosikkejani. Lisäksi alan syödä enemmän monoaterioita ja pitää monopäiviä eri aineksista. Kun ruoansulatus pääsee vähemmällä, energiaa jää enemmän muuhun.
Joka päivä tuli kakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti