Syöpyykö
lihaa syömättömien sekaanien/vegaanien/raakailijoiden hampaiden
kiille puhki paljosta hapokkaiden hedelmien ja hapankaalin syömisestä
kuten joskus väitetään? Ostaako hammaslääkärisi purjeveneen
lukuisia hampaanreikiäsi paikkailemalla? Ainakin ensimmäisen
lauseen kysymykseen voi vastata: on se mahdollista.
Opetan
ja kirjoitan työkseni elävästä raakaravinnosta ja olen
raakavegaani. Kaltaisillani on muita ruokailijoita suurempi
todennäköisyys kärsiä hampaiden kiilteen ohentumisesta ja
hampaiden vihlomisesta sekä reikiintymisestä. Täytyykö siis
valita joko reikiintyvät hampaat ja hyvä energia tai hyvät hampaat
mutta mahdollinen kroonisten sairauksien kasauma viimeistään
keski-iässä ja siitä eteenpäin?
Erään aamumehun ainekset.
Moni on raakailijaksi siirtyessään luullut, että kaikki raakaruoka on luonnollista ja terveellistä. Päivittäinen hampaiden puhdistus on saattanut hyvässä uskossa unohtua, varsinkin jos on jättänyt prosessoidut sokerit ja limsat kokonaan. Raakailijaksi sanotaan ihmistä, jonka syömisistä (ja juomisista) vähintään 75% painossa mitattuna/arvioituna on raakaa.
Omenan
pureskelun on sanottu puhdistavan hampaat aterian jälkeen. Omena on
kuitenkin hyvin hapokas ja se hyökkää hammaskiilteen kimppuun. Ei
myöskään suositella hampaiden harjaamista heti aterian jälkeen,
sillä aterian aiheuttaman happohyökkäyksen aikana kiille on
erityisen altis vaurioitumiselle. Nykyään hammaslääkärit
suosittelevat vedellä purskuttelua aterian jälkeen ja hampaiden
hyvää harjausta aamuin illoin ja päivittäistä langoitusta. On
kuitenkin väliä sillä miten ja mitä syö, vaikkei edes söisi
tavallista sokeria sisältäviä tuotteita.
Syö kunnolla, älä napostele
Kun sekaani tai vegaani alkaa syödä enemmän hedelmiä, marjoja ja muuta raakaravintoa, hän ei useinkaan heti ymmärrä, miten suuria aterioita on tarpeen syödä riittävän energiamäärän saamiseksi. Ruoassa ei ole paljon kaloreita, ellei syö paljon siemeniä, pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Toisaalta ruoassa on paljon kuituja, joten vatsa tulee nopeasti täyden tuntuiseksi.
Riittämättömän
aterian jälkeen tulee nälkä jo tunnin päästä. Ratkaisu on syödä
jotain pientä ja nopeaa: hedelmä, pähkinöitä, krakkereita,
taateleita, raakanameja. Pärjää tunnin, ja taas on nälkä. Lisää
napostelua, kunnes viimein on aterian aika. Napostelusta tulee tapa.
Toinen
ryhmä ovat painonsa valvojat. Jotkut heistä hörppäävät suuresta vedellä
jatketusta eväspirtelöstä vähän väliä pitääkseen nälkää
loitolla. Jokainen hörppäilykerta aloittaa suussa uuden
happohyökkäyksen, joka on herkästi päällä suurimman osan
valveillaoloajasta, jos tapana on napostella. Oikea ratkaisu on alkaa
syödä isompia aterioita ja harvemmin, jolloin mahalaukku venyy pikkuhiljaa
tilavammaksi. Vatsa ehkä pömpöttää hetken aterian jälkeen,
mutta sekin vähenee ajan myötä ja vatsa laskeutuu nopeammin. Voin
syödä kymmenen banaanin aterian (sinun ei tarvitse näin tehdä),
eikä napa nouse likikään niin paljon eikä pitkäksi aikaa kuin
alussa, ja olo on hyvä. Elimistöä kuluttaa ja ruoansulatusta
häiritsee, jos syö vähän väliä, vaikkei olisi kyse kuin
suupalasesta kerrallaan. Napostelu haittaa koko elimistöä, ei vain
hampaiden terveyttä. Ruoansulatuksen pitää aloittaa koko homma
uudestaan aina kun alkaa syödä, ja mahalaukussa saattaa olla vielä
ruokaa edellisestä syömiskerrasta.
Joku
tulee päivän toimeen jopa vain kahdella aterialla, joku tarvitsee
aluksi ehkä viisikin. Täytyy oppia tuntemaan omat ateriatarpeensa
ja selvittää, millaisina aikoina päivästä tarvitsee aterian,
jotta energiataso pysyy yllä. Useiden raaka-aterioita syövien
täytyy siirtymävaiheessa jatkaa syömistä vielä, kun vatsa
tuntuisi jo täydeltä. Yksi tapa syödä helpommin riittävästi
ovat soseutetut ateriat eli marja- ja hedelmämiksit sekä keitot ja
puurot. Ahmia ei pidä, vaan ruoansulatuksen täytyy alkaa jo suussa
syljenmuodostuksen avulla. Sylki myös suojelee hampaita. Se
laimentaa happoa ja sisältää tärkeitä mineraaleja. Sylki voi näin myös korjata alkaneita kiillevaurioita, koska hampaat ovat elävää ainesta.
Viisaudenhampaistaan ei kannata
kovin herkästi luopua. Ne auttavat pureskellessa erittämään
enemmän sylkeä. Ruoka siis on tarpeen hienontaa suussa hyvin.
Jonkin
sekaruokasuuntauksen mukaan suositellaan syömistä kolmen tunnin
välein. Väitetään, että verensokeri ja energiat eivät pysy
kohdallaan, ellei näin tee. Tiheää syömistä on suositeltu
varsinkin niille, joilla on kiusaus syödä niin paljon että lihoo.
Ei uskalleta antaa tulla kunnollista nälkää, vaan tankataan vähän
väliä. Ruoka on silloin mielessä aika usein. Siitä voi laskea,
montako happohyökkäystä hampailleen tuottaa. Ainakaan
raakailijalle tällaista ei voi suositella.
Suomalaisia
on viralliselta taholta aina suositeltu syömään päivän aikana
kolme ateriaa ja kaksi välipalaa. Itse kutsun kaikkia
syömiskertojani mieluiten aterioiksi. Nykyään syön yleensä
kolmesti päivässä, ja energiani pysyy tasaisena, elleivät sitä
verota muut asiat kuin syömisestä johtuvat. Syön
aamulla/aamupäivällä, iltapäivällä ja yleensä alkuillasta.
Päivän ensimmäinen ateria on usein vähintään puolilitrainen vihannes-juuresmehu. Aiemmin söin useammin, kun oli tunnesyömistä sekä usein
makeanmielitekoja. Syömiskertojen harventamista ei kuitenkaan
kannata yrittää tehdä väkisin tai riuhtaisemalla. Oma-apuna voi
pitää muutaman päivän ruokapäiväkirjaa. Siitä näkee, miten
usein syö ja millaisia aterioita. Voi miettiä, millä tavalla
pystyisi syömiskertoja harventamaan. Milloin eniten tarvitset
ruokaa? Yhdistä pari syömiskertaa siihen aikaan.
Kuvassa tämän aamun ateriani. Tänä aamuna en tehnyt mehua vaan melonikeiton. Tehosekoitin on soseuttanut puolikkaan vesimelonia, kaksi sellerinvartta, salaattifenkolin sekä mukillisen mansikoita. Mansikat ovat hyvin happamia, mutta tässä seurassa niiden happamuus hieman laimenee, ja keitto maistuu herkullisen mansikkaiselta.
Makean
ja happaman rajoittaminen
Niin
terveellisiä kuin hedelmät ja marjat ovatkin, niiden usein syöminen
voi vahingoittaa hampaita. Sokereitahan hedelmissäkin on, vaikkakaan
ei prosessoitua. Toisaalta kuumennetun aterian syömisen jälkeen
hampaiden pinnalle jää vahingollinen tahmainen kerros. Tuoreaterian
jälkeen hampaiden pinta on sileä, paitsi jos on syöty pähkinöitä,
siemeniä, kuivahedelmiä tai kuivattuja ruokia kuten kuivurikeksejä.
Kuivattuja
hedelmiä ei kannattaisi juuri syödä sellaisenaan, varsinkaan
liottamattomina, jolloin ne ovat tahmeimpia. On hyvä rajoittaa
kuivatut hedelmät pääasiassa ruokien makeuttamiseen ja
satunnaisten erikoisherkkujen valmistamiseen.
Hedelmiä
ja marjoja on hyvä syödä mieluiten vain kerran päivässä.
Hedelmien happamuutta ja makeutta voi laimentaa nauttimalla aterialla
myös esim. vihreitä lehtivihanneksia, kurkkua tai kesäkurpitsaa.
Suun
bakteerikannalla on suuri merkitys hampaiden ja ienten terveyteen.
Ruokavalion remontoimisen, etenkin prosessoitujen sokerien käytön
lopettamisen myötä suun bakteerikanta korjautuu vähitellen.
Mekaaninen
rasitus: ne porkkanat =D
On
myös esitetty, että paljon raakakasviksia syövien hampaat
vahingoittuisivat paljosta juuresten pureskelusta. Aika harva tuskin
kuitenkaan järsii juureksia suuria määriä. Moni taitaa syödä
suuren osan juureksistaan raasteena muun ruoan seassa ja mehustaa
niitä. Minä puristan aamuisin mehuksi yleensä 1½ kiloa juureksia
ja vihanneksia, siemailen kaiken yhteen menoon syljen kanssa
sekoittaen ja pesen mehustimen. Koko tässä ajassa ehtisi pureskelen
tehdä selvää yhdestä isosta porkkanasta. Mehuvinkkejäni täällä:
Hampaita
suojaavia ruoka-aineita
Kirjassaan
Living Food for Health Gillian McKeith (Olet mitä syöt
-tv-sarja) esittelee alfalfan eli sinimailasen yhtenä superruokana.
Hän suosittelee syömään sitä hammasmädän estämiseen kasvin
sisältämän luonnollisen fluorin ansiosta. Alfalfaa on helppo
idättää. Ainakin ulkomailta sitä on tilattavissa myös jauheena
(myös lemmikkieläimille), puristeina, tinktuurana ja teenä.
McKeithin suositus teen annostukseksi on kaksi kupillista joka toinen
päivä.
McKeith
suosittelee myös steviaa. Hammaslääketieteen yliopiston Hiroshima
School of Dentistryn tutkimus
osoittaa, että stevia vähentää hammasbakteerien kasvua eli estää
reikiintymistä. Steviasuuvesi ehkäisee ientulehdusta ja
iensairauksia. Steviaa lisätäänkin joihinkin hampaiden- ja
suunhoitotuotteisiin. Sen on myös nautittuna tutkittu helpottavan
makeanmielitekoa ja ruokahimoja sekä tasaavan verensokeria. Stevian
sekoittamista veteen suun purskuttelua varten voikin suositella.
Vaikka
joillakuilla raakaravinnon syöjillä onkin ongelmia reikiintymisen
ja myös hampaiden vihlomisen kanssa, ongelmia ei ole niin paljon
varsinaista elävää ravintoa enimmäkseen syövillä. Ann
Wigmoren
kehittämässä elävässä ravinnossa hedelmillä ja pähkinöillä
on suhteellisen pieni osuus. Sen sijaan ituja, versoja ja kasviksia
syödään paljon.
Luuston ja hampaiden
kuntoon vaikuttavat lukuisat ravintoaineet, ei vain kalsium. Kaikkia
ravintoaineita tulee saada riittävästi luuston ja ikenien
suojaamiseksi sekä terveen syljenerityksen takaamiseksi.
Juon aamulla herättyäni
puolisen litraa vettä. En todellakaan purista siihen sitruunanmehua.
Mutta voisin aloittaa uuden tavan ja tuikata mehutuoppiini pillin.
Jos haluat tehdä itse fluoritonta hammastahnaa tai -jauhetta, täältä löytyy helppo reseptini:
Haluatko syödä terveellisemmin ja ehkä kevyemmin ja lisätä kasviksia omaan ruokavalioosi? Haluatko saada avaimia tunnesyömisestä vapautumiseen ja mielitekosyömisen, vaikkapa sokerinhimon taltuttamiseen? Voit ilmoittautua netissä tapahtuvaan ja 12.2. alkavaan raaka- ja kasvisravintovalmennukseeni täältä:
Raakapuurot ovat täyttäviä, ravinnepitoisia ja herkullisia ruokia, jotka surautat minuutissa, ja joista voit tehdä itsellesi päivärutiinin. Puurot ovat myös marjoja lempeämpiä hammaskiilteelle, joten marjoja ja hedelmiä on hyvä nautiskella puuron kanssa. Puuro-ohjeitani löydät esim. täältä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti