perjantai 6. helmikuuta 2015

Syö kasviksia ja säilytä hampaasi

Syöpyykö lihaa syömättömien sekaanien/vegaanien/raakailijoiden hampaiden kiille puhki paljosta hapokkaiden hedelmien ja hapankaalin syömisestä kuten joskus väitetään? Ostaako hammaslääkärisi purjeveneen lukuisia hampaanreikiäsi paikkailemalla? Ainakin ensimmäisen lauseen kysymykseen voi vastata: on se mahdollista.

Opetan ja kirjoitan työkseni elävästä raakaravinnosta ja olen raakavegaani. Kaltaisillani on muita ruokailijoita suurempi todennäköisyys kärsiä hampaiden kiilteen ohentumisesta ja hampaiden vihlomisesta sekä reikiintymisestä. Täytyykö siis valita joko reikiintyvät hampaat ja hyvä energia tai hyvät hampaat mutta mahdollinen kroonisten sairauksien kasauma viimeistään keski-iässä ja siitä eteenpäin?

Erään aamumehun ainekset.

Moni on raakailijaksi siirtyessään luullut, että kaikki raakaruoka on luonnollista ja terveellistä. Päivittäinen hampaiden puhdistus on saattanut hyvässä uskossa unohtua, varsinkin jos on jättänyt prosessoidut sokerit ja limsat kokonaan. Raakailijaksi sanotaan ihmistä, jonka syömisistä (ja juomisista) vähintään 75% painossa mitattuna/arvioituna on raakaa.

Omenan pureskelun on sanottu puhdistavan hampaat aterian jälkeen. Omena on kuitenkin hyvin hapokas ja se hyökkää hammaskiilteen kimppuun. Ei myöskään suositella hampaiden harjaamista heti aterian jälkeen, sillä aterian aiheuttaman happohyökkäyksen aikana kiille on erityisen altis vaurioitumiselle. Nykyään hammaslääkärit suosittelevat vedellä purskuttelua aterian jälkeen ja hampaiden hyvää harjausta aamuin illoin ja päivittäistä langoitusta. On kuitenkin väliä sillä miten ja mitä syö, vaikkei edes söisi tavallista sokeria sisältäviä tuotteita.

Syö kunnolla, älä napostele 

Kun sekaani tai vegaani alkaa syödä enemmän hedelmiä, marjoja ja muuta raakaravintoa, hän ei useinkaan heti ymmärrä, miten suuria aterioita on tarpeen syödä riittävän energiamäärän saamiseksi. Ruoassa ei ole paljon kaloreita, ellei syö paljon siemeniä, pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Toisaalta ruoassa on paljon kuituja, joten vatsa tulee nopeasti täyden tuntuiseksi.


Riittämättömän aterian jälkeen tulee nälkä jo tunnin päästä. Ratkaisu on syödä jotain pientä ja nopeaa: hedelmä, pähkinöitä, krakkereita, taateleita, raakanameja. Pärjää tunnin, ja taas on nälkä. Lisää napostelua, kunnes viimein on aterian aika. Napostelusta tulee tapa.

Toinen ryhmä ovat painonsa valvojat. Jotkut heistä hörppäävät suuresta vedellä jatketusta eväspirtelöstä vähän väliä pitääkseen nälkää loitolla. Jokainen hörppäilykerta aloittaa suussa uuden happohyökkäyksen, joka on herkästi päällä suurimman osan valveillaoloajasta, jos tapana on napostella. Oikea ratkaisu on alkaa syödä isompia aterioita ja harvemmin, jolloin mahalaukku venyy pikkuhiljaa tilavammaksi. Vatsa ehkä pömpöttää hetken aterian jälkeen, mutta sekin vähenee ajan myötä ja vatsa laskeutuu nopeammin. Voin syödä kymmenen banaanin aterian (sinun ei tarvitse näin tehdä), eikä napa nouse likikään niin paljon eikä pitkäksi aikaa kuin alussa, ja olo on hyvä. Elimistöä kuluttaa ja ruoansulatusta häiritsee, jos syö vähän väliä, vaikkei olisi kyse kuin suupalasesta kerrallaan. Napostelu haittaa koko elimistöä, ei vain hampaiden terveyttä. Ruoansulatuksen pitää aloittaa koko homma uudestaan aina kun alkaa syödä, ja mahalaukussa saattaa olla vielä ruokaa edellisestä syömiskerrasta.

Joku tulee päivän toimeen jopa vain kahdella aterialla, joku tarvitsee aluksi ehkä viisikin. Täytyy oppia tuntemaan omat ateriatarpeensa ja selvittää, millaisina aikoina päivästä tarvitsee aterian, jotta energiataso pysyy yllä. Useiden raaka-aterioita syövien täytyy siirtymävaiheessa jatkaa syömistä vielä, kun vatsa tuntuisi jo täydeltä. Yksi tapa syödä helpommin riittävästi ovat soseutetut ateriat eli marja- ja hedelmämiksit sekä keitot ja puurot. Ahmia ei pidä, vaan ruoansulatuksen täytyy alkaa jo suussa syljenmuodostuksen avulla. Sylki myös suojelee hampaita. Se laimentaa happoa ja sisältää tärkeitä mineraaleja. Sylki voi näin myös korjata alkaneita kiillevaurioita, koska hampaat ovat elävää ainesta. Viisaudenhampaistaan ei kannata kovin herkästi luopua. Ne auttavat pureskellessa erittämään enemmän sylkeä. Ruoka siis on tarpeen hienontaa suussa hyvin.

Jonkin sekaruokasuuntauksen mukaan suositellaan syömistä kolmen tunnin välein. Väitetään, että verensokeri ja energiat eivät pysy kohdallaan, ellei näin tee. Tiheää syömistä on suositeltu varsinkin niille, joilla on kiusaus syödä niin paljon että lihoo. Ei uskalleta antaa tulla kunnollista nälkää, vaan tankataan vähän väliä. Ruoka on silloin mielessä aika usein. Siitä voi laskea, montako happohyökkäystä hampailleen tuottaa. Ainakaan raakailijalle tällaista ei voi suositella.

Suomalaisia on viralliselta taholta aina suositeltu syömään päivän aikana kolme ateriaa ja kaksi välipalaa. Itse kutsun kaikkia syömiskertojani mieluiten aterioiksi. Nykyään syön yleensä kolmesti päivässä, ja energiani pysyy tasaisena, elleivät sitä verota muut asiat kuin syömisestä johtuvat. Syön aamulla/aamupäivällä, iltapäivällä ja yleensä alkuillasta. Päivän ensimmäinen ateria on usein vähintään puolilitrainen vihannes-juuresmehu. Aiemmin söin useammin, kun oli tunnesyömistä sekä usein makeanmielitekoja. Syömiskertojen harventamista ei kuitenkaan kannata yrittää tehdä väkisin tai riuhtaisemalla. Oma-apuna voi pitää muutaman päivän ruokapäiväkirjaa. Siitä näkee, miten usein syö ja millaisia aterioita. Voi miettiä, millä tavalla pystyisi syömiskertoja harventamaan. Milloin eniten tarvitset ruokaa? Yhdistä pari syömiskertaa siihen aikaan. 

Kuvassa tämän aamun ateriani. Tänä aamuna en tehnyt mehua vaan melonikeiton. Tehosekoitin on soseuttanut puolikkaan vesimelonia, kaksi sellerinvartta, salaattifenkolin sekä mukillisen mansikoita.  Mansikat ovat hyvin happamia, mutta tässä seurassa niiden happamuus hieman laimenee, ja keitto maistuu herkullisen mansikkaiselta.

Makean ja happaman rajoittaminen

Niin terveellisiä kuin hedelmät ja marjat ovatkin, niiden usein syöminen voi vahingoittaa hampaita. Sokereitahan hedelmissäkin on, vaikkakaan ei prosessoitua. Toisaalta kuumennetun aterian syömisen jälkeen hampaiden pinnalle jää vahingollinen tahmainen kerros. Tuoreaterian jälkeen hampaiden pinta on sileä, paitsi jos on syöty pähkinöitä, siemeniä, kuivahedelmiä tai kuivattuja ruokia kuten kuivurikeksejä.

Kuivattuja hedelmiä ei kannattaisi juuri syödä sellaisenaan, varsinkaan liottamattomina, jolloin ne ovat tahmeimpia. On hyvä rajoittaa kuivatut hedelmät pääasiassa ruokien makeuttamiseen ja satunnaisten erikoisherkkujen valmistamiseen.

Hedelmiä ja marjoja on hyvä syödä mieluiten vain kerran päivässä. Hedelmien happamuutta ja makeutta voi laimentaa nauttimalla aterialla myös esim. vihreitä lehtivihanneksia, kurkkua tai kesäkurpitsaa.

Suun bakteerikannalla on suuri merkitys hampaiden ja ienten terveyteen. Ruokavalion remontoimisen, etenkin prosessoitujen sokerien käytön lopettamisen myötä suun bakteerikanta korjautuu vähitellen.

Mekaaninen rasitus: ne porkkanat =D

On myös esitetty, että paljon raakakasviksia syövien hampaat vahingoittuisivat paljosta juuresten pureskelusta. Aika harva tuskin kuitenkaan järsii juureksia suuria määriä. Moni taitaa syödä suuren osan juureksistaan raasteena muun ruoan seassa ja mehustaa niitä. Minä puristan aamuisin mehuksi yleensä 1½ kiloa juureksia ja vihanneksia, siemailen kaiken yhteen menoon syljen kanssa sekoittaen ja pesen mehustimen. Koko tässä ajassa ehtisi pureskelen tehdä selvää yhdestä isosta porkkanasta. Mehuvinkkejäni täällä:

Hampaita suojaavia ruoka-aineita

Kirjassaan Living Food for Health Gillian McKeith (Olet mitä syöt -tv-sarja) esittelee alfalfan eli sinimailasen yhtenä superruokana. Hän suosittelee syömään sitä hammasmädän estämiseen kasvin sisältämän luonnollisen fluorin ansiosta. Alfalfaa on helppo idättää. Ainakin ulkomailta sitä on tilattavissa myös jauheena (myös lemmikkieläimille), puristeina, tinktuurana ja teenä. McKeithin suositus teen annostukseksi on kaksi kupillista joka toinen päivä.
McKeith suosittelee myös steviaa. Hammaslääketieteen yliopiston Hiroshima School of Dentistryn tutkimus osoittaa, että stevia vähentää hammasbakteerien kasvua eli estää reikiintymistä. Steviasuuvesi ehkäisee ientulehdusta ja iensairauksia. Steviaa lisätäänkin joihinkin hampaiden- ja suunhoitotuotteisiin. Sen on myös nautittuna tutkittu helpottavan makeanmielitekoa ja ruokahimoja sekä tasaavan verensokeria. Stevian sekoittamista veteen suun purskuttelua varten voikin suositella.

Vaikka joillakuilla raakaravinnon syöjillä onkin ongelmia reikiintymisen ja myös hampaiden vihlomisen kanssa, ongelmia ei ole niin paljon varsinaista elävää ravintoa enimmäkseen syövillä. Ann Wigmoren kehittämässä elävässä ravinnossa hedelmillä ja pähkinöillä on suhteellisen pieni osuus. Sen sijaan ituja, versoja ja kasviksia syödään paljon.

Luuston ja hampaiden kuntoon vaikuttavat lukuisat ravintoaineet, ei vain kalsium. Kaikkia ravintoaineita tulee saada riittävästi luuston ja ikenien suojaamiseksi sekä terveen syljenerityksen takaamiseksi.

Juon aamulla herättyäni puolisen litraa vettä. En todellakaan purista siihen sitruunanmehua. Mutta voisin aloittaa uuden tavan ja tuikata mehutuoppiini pillin. 

Jos haluat tehdä itse fluoritonta hammastahnaa tai -jauhetta, täältä löytyy helppo reseptini:

Haluatko syödä terveellisemmin ja ehkä kevyemmin ja lisätä kasviksia omaan ruokavalioosi? Haluatko saada avaimia tunnesyömisestä vapautumiseen ja mielitekosyömisen, vaikkapa sokerinhimon taltuttamiseen? Voit ilmoittautua netissä tapahtuvaan ja 12.2. alkavaan raaka- ja kasvisravintovalmennukseeni täältä:




Raakapuurot ovat täyttäviä, ravinnepitoisia ja herkullisia ruokia, jotka surautat minuutissa, ja joista voit tehdä itsellesi päivärutiinin. Puurot ovat myös marjoja lempeämpiä hammaskiilteelle, joten marjoja ja hedelmiä on hyvä nautiskella puuron kanssa. Puuro-ohjeitani löydät esim. täältä:




Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)