Kristiinan
ruokapäivä ennen: karkkia, juustoa ja teetä.
Nyt:
salaattia, puuroa ja pakuria.
Ennen:
koko päivä lähes syömättä, illalla pääasiassa
lohtuherkuttelua.
Nyt:
kunnon aterioita pitkin päivää.
Olo on
aika paljon virkeämpi.
Kristiina
Sandman teki vuosia 10-12-tuntisia työpäiviä ja usein lauantait
päälle. Velvollisuudentunto ja potilaiden auttaminen menivät omien
tarpeiden edelle niin, että syömäänkään ei ehtinyt. Työpäivä
meni usein teellä ja muutamalla työpaikan kahvihuoneesta napatulla
keksillä. Kristiina rakasti työtään mutta oli kroonisesti
väsynyt. Sitä oli vaikea myöntää edes itselle. Alkuvuodesta hän
sai lahjaksi laboratoriokoepaketin, ja siinä paljastui anemia ja
korkeahko kolesteroli. Kilo juustoa viikossa, runsas päivittäinen
suklaan syönti sekä jäätelö olivat nostanut rasva-arvoja, ja
yksipuolinen syöminen sekä litra-pari teetä päivässä olivat
romahduttaneet rauta-arvot. Kristiina muisti erään kollegansa
todenneen, että jokaisen lääkärin tärkein tehtävä on omasta
työkunnostaan huolehtiminen. Kristiina löysi tiensä Tuoretta
talveen -raakaravintovalmennukseen.
Raakaravinnon
Kristiina oli löytänyt jo nuorena ja pitänyt raakajaksojakin.
Nuoruuden ehdottomuus "kaikki tai ei mitään"
-periaatteella oli kuitenkin vieneet motivaation muutaman viikon
hyvän alun jälkeen. Näin tapahtuu monelle, joka tekee
ruokamuutoksia riuhtaisemalla ja yrittää muuttua sinnikkyydellä
ilman iloa ja rentoutta. Kristiinan ruokatottumukset olivat vuosien
mittaan menneet niin epäterveellisiksi, että vatsa ei enää
tuntunut edes kestävän juuri tuorekasviksia.
Kristiinalla
on tapana juosta työmatkat, 10-15 km/pv. Hän lähti ilman
aamiaista, sillä illan raskaasta syömisestä johtuen aamulla ei
ollut vielä nälkä. Työpaikalla meni paljon teetä ja joka kuppiin
useita keinomakeutusrakeita. Päivän aikana Kristiina pisti suuhunsa
mitä kahvihuoneessa sattui olemaan tarjolla, suklaata tai muutaman
keksin. Silloin tällöin hän nielaisi pussikeiton tai jogurttia.
Juostuaan
kotiin iltakuuden tai -kahdeksan aikoihin Kristiina oli puhki ja
nälästä kiukkuinen. Kaapista saattoi löytyä suuhun riisikakkuja,
rasvaista juustoa, rahkaa, soijavanukasta, jäätelöä, hedelmä tai
kasvis ja paljon karkkia. Teen runsas makeuttaminen makeutusaineilla
piti koko päivän yllä makeanhimoa ja makeutteisiinkin jäi
koukkuun. Vitamiineja hän nautti lisäravinteina.
Kristiinan
kunnolliset ateriat olivat harvassa. On hämmästyttävää, että
hän kuitenkin jaksoi urheilla ja juoksi viikossa 50-100 kilometriä
ja vielä ui useita kertoja viikossa, vaikka olo tuntui jatkuvasti
nuutuneelta! 39-vuotias Kristiina oli myös huomannut, että iän
karttuessa palautuminen hidastui ja ilmeni erilaisia kremppoja.
Valmennukseen
tullessaan Kristiina halusi oppia ja motivoitua syömään pääosin
raakaravintoa, löytää kunnollisen ateriarytmin loppuelämäkseen,
lisätä hyvinvointia sekä hoitaa väsymyksensä pois. Hän halusi
myös alkaa elää vegaanisesti ja ekologisesti.
"Haluaisin
myös olla luovempi, innovatiivisempi ja utelias uusille asioille ja
ajatuksille", Kristiina kirjoitti. "Harmittaa myös, että
viime vuosina on ollut talven mittaan muutama raju räkätauti,
jollaisia en aiemmin juuri sairastellut. Ruokavaliolla lienee ollut varsin
suuri rooli asiassa."
Valmennus aloitti ison muutoksen
Valmennukseen
lähteminen oli käännekohta. Jo valmennuksen alussa hän kirjoitti
ryhmän Facebook-seinälle päivityksen: "Tattaria oli kulunut
lähes 2 kg vajaassa 2 viikossa! Olen ihastunut tattaripuuroon, jota
teen idätetystä tattarista, puolukasta ja stevialla hieman
makeutan. Kuin mummon marjapuuroa!"
"Olen
onnistunut tekemään muutoksia "raakaan" suuntaan ja olo
ollut selvästi virkeämpi. Avokadoa, siemenkastikkeita ja
hapankaalia yms. tarvikkeita löytyy nyt kotoa ja ateria on helppo
koota nopeasti valmiiksi. Yllättäen makeaa ei enää tee niin
mielikään. Jos olen työreissussa syönyt leipää yms.
perusmättöä, olo on ollut ihan vetämätön. Käyn nykyään
kasvisravintolassa aamu-uinnin jälkeen juomassa vihershotin ja
jonkin muun kasvismehun ja noudan sieltä päivän eväät. Syön
myös paljon ituja, versoja ja muuta vihreää. Tosi helppoa, eikä
enää ole vatsavaivoja."
Juomiinkin
on tullut iso muutos. "Valmennuksessa neuvomasi palutusjuoma
auttaa jaksamaan lenkillä. Teen olen vaihtanut pakurihaudukkeeseen
ja makeutuksessa siirtynyt steviaan. Makeutusaineet eivät taatusti
olleet terveellisiä. Ennen join myös viikonlopun ekstraherkkuna ja
palkintona 1,5 litraa kevytkokista tai muuta limpparia. Nyt juon
kombutsaa tai vissyä."
Kristiina
kertoo saaneensa valmennuksesta myös energiaboostin lähteä vihdoin
keskustelemaan ammattilaisen kanssa elämästään laajemmin. Hän
oli pohdiskellut asiaa jo pitkään.
"Tämä
valmennus on aloittanut ison muutoksen elämässäni. Sain tietää,
että toimitusjohtajamme on vegaani ja heillä kotonaan vegaaniruokaa
laittava au pair. Aion itsekin hakea kotiini vegaanista au pairia,
jolloin voisin myös adoptoida kodittoman kissan ja koiran. Näin
saisin lemmikeille hoitajan sekä valmista vegaaniruokaa kotona. Olen
tosi innoissani."
Heti
valmennuksen alussa Kristiinalle tuli vastaan "raakailijoille"
osuva runo, jonka hän jakoi kanssamme:
"Kun haaveet lantrataan,
jää pelkkää vettä vaan,
ne täytyy ottaa raakana
tai ei ollenkaan."
Anna-Leena Härkönen
Osuva viisaus koko elämää ajatellen!
"Kun haaveet lantrataan,
jää pelkkää vettä vaan,
ne täytyy ottaa raakana
tai ei ollenkaan."
Anna-Leena Härkönen
Osuva viisaus koko elämää ajatellen!
Uusi
raakaravinnon ja elävän ravinnon perusvalmennus alkaa pian, heti
vapun jälkeen. Oletko sinäkin kauan halunnut selättää
sokerihimon ja saada oikeasti lisää energiaa, mutta et ole omin
voimin kyennyt tekemään asialle mitään ratkaisevaa? Täsmäohjaus
ja ryhmätsemppi ovat vahva apu. Tule mukaan seuraavaan
perusvalmennukseen, lisätiedot täällä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti