lauantai 4. helmikuuta 2017

Pähkinättömät uunittomat runebergintortut

Blogitin joskus manteli-pähkinäiset runebergintortut, ne löytyvät täältä:
hellatonkokki.blogspot.com/2014/01/raaka-runebergintorttu.html

Tein myyntiin kuitenkin manteli-pähkinättömiä, koska monet ovat niille allergisia. Niistä tuli hybriditorttuja, sillä raakatortun päälle aiemmin tekemäni cashewpähkinäkuorrutteen sijasta tein tavallisen sokerikuorrutteen sekä käytin kaupan vadelmahilloa. Huh, nii-i.

Halusin pistää vadelmahilloa tosi reilulla kädellä:

Kävi niin, että kun ladoin torttuset rasioihin ja painoin kannen päälle, huomasin laskelmieni pettäneen. Kansi lyttäsi hillon orvokiksi kuorrutteen päälle.


Itkin ja nauroin kuin karjalaisnainen, joka en ole. Asiakkaat valitsivat jälkimmäisen. Kiitin netissä myöhemmin ihania asiakkaitani, ja sain kommentin:

"Kukkahan on paljon omaperäisempi kuin se rinkula :)! Lisäksi maku oli ihan mielettömän hyvä, tykkäsin vähän liikaakin. Ajattelin, että mä vaan vähän maistan - no voi maistaa vielä toisenkin lusikallisen - no jos puolet syön niin ei haittaa - oho, jokos se loppui..."

Ohjeesta tulee neljä pientä mutta täyttävää torttua. Oikeasti lisäsin vielä mausteita, kun massa oli ehtinyt makuuntua muutaman tunnin. Tykkään etenkin kardemummasta. Mutta voit pitää näitä lähtökohtana. Huomaa, että monitoimikone ja tehosekoitin ovat kaksi eri asiaa.

Torttuosa
2 dl auringonkukansiemeniä
2 dl kuivattuja taateleita, tarkista, ettei niissä ole kiviä
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
½ tl inkivääriä
1/3 tl neilikkaa
ripaus jotain hyvää suolaa
1 tl vettä

Jauha siemenet tehosekoittimessa jauhoksi. Sekoita torttuosan ainekset monitoimikoneessa taikinaksi. Jos sinulla ei ole monitoimikonetta, silppua taatelit saksilla tai veitsellä aivan pieneksi. Puristele ainekset keskenään massaksi. Maista. Tee torttuja rengasmuotin avulla tai käsin muovailemalla. Älä junttaa massaa aivan tiukkaan. Näin se jää hieman rouheiseksi. 

Kuorrutusta varten lisää pieneen määrään tomusokeria tipoittain sitruunamehua tai vettä. Sekoita hyvin, ja pöly muuttuu tahmeaksi. Kun sokeri valuu hitaasti teelusikasta, koostumus on sopiva. Valuta sitä teelusikasta tortun päälle renkaaksi. Odota, että sokeri hieman kuivahtaa. Lisää keskelle lusikallinen hilloa.

Yli 150 muuta reseptiä löytyy juuri ilmestyneestä kirjastani Hellattoman kokin elävä raakaravinto. Löytyy kirjakaupoista. Se on myös opas elävään raakaravintoon. Kokatessa on muuten kätevää sitoa hiukset pikkupöksyillä pois pölisemästä:


Vielä ehdit myös 9.2. alkavaan nettivalmennusryhmääni, jos haluat hyvän alun raakaravinnon lisäämiseksi ruokavalioosi tai tarvitset apua uusien rutiinien muodostamiseen ja myös henkilökohtaista ohjausta. Ole nopea. Tietoja täältä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2017/01/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html
Valmennussivultani löydät myös asiakkaiden kertomuksia raakaravinnon parantavista vaikutuksista.

Tacojakin voi tehdä raakana, ja jauhelihan kaltainen pähkinöistä ja muista aineksista valmistuva osa herättää aina hämmästystä: 

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Ruusukaalisalaatti



Jykevien leukaperieni salaisuus: raakaruokasalaatit. Pureskeleminen rauhoittaa. Miksi muutenkaan purukumi olisi keksitty?

Kaalit ovat raakoina ihan eri makuisia kuin kypsennettyinä. Tähän ruokasalaattiin päärynä tuo makeutta, tahini rasvaa (kalsiumista ja muista mineraaleista puhumattakaan) sekä paahteista makua, ja ruusukaali kuituja ja pureksittavuutta, joten sen rouskuttaminen on ainakin minulle syvän tyydyttävää. Ilman hapankaaliakin pärjää, mutta käytän sitä monessa ruoassa sen maitohappobakteerien takia sekä tuomaan hapokkuutta. Spiruliinaleväkään ei ole välttämätön, mutta se sisältää valtavasti lehtivihreää ja ravintoaineita. Spiruliina on mieto makean veden levä.

Kaikissa kaaleissa on paljon ravinto- ja suoja-aineita (kiinankaalissa vähemmän), joten niitä kannattaa syödä monipuolisesti. Tämä annos oli minulle sopivan kokoinen ateria, lisukesalaatiksi riittää useammalle.


½ l ruusukaaleja
½ dl hapankaalia
1½-2 kypsää päärynää
(sipulia pieneksi pilkottuna, jos siitä tykkäät)

Leikkaa ruusukaaleista pois kova kanta ja poista päällylehdet, jos ne ovat huonokuntoiset. Silppua ne veitsellä tai aja monitoimikoneen raastimen läpi. Kuori päärynät, jos ne eivät ole luomua ja pilko ne.

kastike
3 rkl tahinia eli seesaminsiementahnaa (kukkurallinen rkl on helposti sen 3 rkl)
3 rkl sitruunanmehua
1-2 rkl vaahterasiirappia
 1 rkl dijonsinappia (tai enemmän, jos haluat että maistuu sinapilta)
1-2 tl spiruliinajauhetta
mustapippuria rouhittuna

Sekoita kastikeainekset yhteen ja sitten salaattiaineksiin.

On hyvä syödä usean kerran päivässä jotain raakaa kasviperäistä ruokaa, onpa se sitten lisäkesalaatti tai kokonainen raaka-ateria. Valmennukseni raaka- ja vegaaniset ateriat ovat helppotekoisia, hyviä ja ravitsevia. Ateriasta täytyy tulla ravittu olo, nälkäiseksi ei saa jäädä. Sivuvaikutuksina voivat olla tulehduskierteen katkeaminen, ylimääräisten kehonrasvojen lähteminen, hiusten nopeampi kasvu, ihon paraneminen ja luovuuden sekä keskittymiskyvyn paraneminen. Kuntoilijoiden suorituskyky paranee hyvällä ruoalla ja palautuminen nopeutuu.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Tuoremysli kaurasta

Tykkään kovin liotetun kuumentamattoman kuoritun kauran napsahtavanpehmeästä purutuntumasta ja mausta. Mitään vastaavaa ei ole tullut vastaan. Voit tehdä tuoremyslin parissa minuutissa. Pistät pari desiä yöksi likoon runsaaseen veteen, jotta kaura pehmenee ja turpoaa. Lisäät kaapista muut ainekset ja nautiskelet myslin erilaisista rakenteista. Kauraa ei siis keitellä!

Tämän myslin voit nauttia minä päivän ateriana haluatkin. Se sisältää paljon energiaa, kuituja ja ravintoaineita. Hyvä herkku makeanmielitekoonkin.


1½-2 dl kaurasuurimoita
siemeniä, pähkinöitä, kuivahedelmiä tai niiden palasia,
itse panin muutaman saksanpähkinän (hyvät omega-3-rasvahapot), 
joitain rusinoita suurempia herkullisia, köh, kuivattuja marjoja
kookoslastuja
(pihlajanmarjarouhetta itse kerätyistä ja kuivatuista marjoista)
kasvimaitoa, kaupan tai itse tehtyä 

Huuhtele kaura ja liota sitä runsaassa vedessä yön yli tai 8 h. Valuta vesi pois ja huuhtele vielä. Yhdistä ainekset ja nauti mauista ja pureskelusta. 

Kaupan mysleissä on paljon sokeria ja suolaa. Varsinkin granolat ovat silkkaa karkkia. Hanki kuorittua kauraa eli suurimoita. Kuorintatavasta johtuen suomalaista kauraa ei valitettavasti saa itämään, mutta liotuskin auttaa ravintoaineita imeytymään. Kaura itsessään on gluteenitonta, mutta jos se on käsitelty samassa tilassa gluteeniviljojen kanssa, gluteenia on tarttunut hieman kauraankin. Suomalaista täysin gluteenitonta, ns. puhdaskauraa saa ainakin Puuppolalta.

Kaura on hyvää verensokerille ja kolesterolille

Syön kauraa kohtalaisen paljon sen herkullisuuden ja monikäyttöisyyden, mutta myös terveellisyyden ja kotimaisuuden takia. Kauralimaa on vanhastaan keitetty avuksi vatsavaivoihin. Kyse on beetaglukaani-nimisestä liukoisesta hyytelökuidusta, joka muodostaa suojaavan kalvon mahalaukkuun ja ohutsuoleen. Tällä on tasoittava vaikutus joihinkin elimistön tapahtumiin. Se ehkäisee kolesteroliarvojen nousua. Kauran kuidut myös hidastavat verensokerin imeytymistä, joten kauran hiilihydraatteja ei kannata pelätä. Kuidulla ja kuidulla on eroa. Hyytelö auttaa suolentyhjennyksessä.

Kaura sisältää hyviä aminohappoja, mm. lysiiniä, jota kovin monet ruoka-aineet eivät sisällä. Raija Tahvonen, genomisen ravitsemuksen professori Luonnonvarakeskuksessa Lukessa, kirjoittaa blogiartikkelissaan Lukessa, että "Runsas kauran käyttö näyttää suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta ja tyypin 2 diabetekselta ja vähentävän ennenaikaisen kuoleman riskiä yleensä. Muutamissa tutkimuksissa on havaittu jopa syöpäriskin vähenevän". Koko artikkeli löytyy täältä:
 https://www.luke.fi/blogi/totuus-loytyy-kaurapuurosta/

Tervetuloa kohta alkavaan nettivalmennukseeni, jos haluat lisätä kasvisaterioita ruokavalioosi, tehdä pysyviä muutoksia askel askeleelta ja voida paremmin
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2017/01/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html




tiistai 17. tammikuuta 2017

Rösti ja uusia tuulia

Hellaton kokki -blogin jotkin reseptit paljastavat tehovekottimen, mehurusentimen ja monitoimikoneen seassa köökissäni olevan myös hellan. Monet valmennusasiakkaani ovat kysyneet: "Mitäs muuta minä sitten syön kuin raakaruokaa?" Aika harva haluaa siirtyä kokonaan raakaruoalle, ja kukin asettaa omat tavoitteensa. Minä autan tavoitteiden saavuttamisessa.

Alan blogitella aiempaa enemmän kuumennettujen, pääasiassa terveellisiä vegaaniruokia. Tämänkertainen ruoka, rösti, ei sellainen ole, mutta mukava sitä on syödä. Vegaaniruoka kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän terveydellisistä, ekologisista ja eläinoikeudellisista syistä. Sosiaalisistakin, koska porukoissamme alkaa löytyä yhä enemmän vegaaneja. Hyvinä emäntinä ja isäntinä haluamme tarjota hyvää ruokaa kaikille vieraillemme ja läheisillemme.

Kuumennettujen ruokien reseptien taaja blogittaminen Hellattoman blogissa ei käy päinsä. Aloitan lähitietämillä uuden blogin. Mitä muuta siihen ruoan lisäksi tulee, sitä suunnittelen, ja ilmoitan sitten.

Rösti on alun perin sveitsiläinen perunakakkunen, joka kypsennetään raakaraasteena muiden valinnaisten ainesten kanssa paistinpannussa. Nykyään Suomessa röstin nimellä taitaa kulkea mikä tahansa perunapaistos, joka on voitu tehdä keitetyistä perunoista ja kypsennetty uunissa. Aloin paistella perunaröstejä kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta välissä oli pitkä tauko, kun olen rajoittanut paistinpannun käyttöä. Röstin maku ja rakenne ovat kuitenkin niin suuhuni sopivat, että nostalgiakaipuussani kaivoin reseptin muististani ja laitoin iltaruoaksi.

Röstin voi maustaa monella tavalla niin kuin perunan ikinä. Nuoruuteni röstin maustoi yrtti nimeltä rakuuna, joka antoi ruokaan makean vivahteen, vähän kuin jouluisen perunalaatikon, vaikkei perunaloora kuulukaan suosikkiruokiini. Muistan syöneeni tahnamaista looraa jonain jouluna jäätelön kanssa. Siihen se sopi.

Röstin voi paistaa myös vohveliraudassa. Silloin välttyy kääntämiseltä :)


4-5 keskikokoista perunaa pannun koosta riippuen
1 sipuli
1 rkl rakuunaa
suolaa maun mukaan, itse panin isoon röstiin runsaan ½ tl ruususuolaa, merisuolaa riittää vähempi
jokunen rouhaus mustapippuria
öljyä paistamiseen

Kuor... jaa, mitäpä perunoita turhaan kuorimaan. Poistat vain mahdolliset idunalut ja huonot kohdat.
Raasta perunat karkealla terällä.
Liota raastetta 10 min kylmässä vedessä. Irtoaa tärkkelystä.
Pilko sipuli ja kuullota pannussa öljyssä. No niin, nyt siellä joku paistelee valkosipuliakin.
Valuta ja purista vesi raasteesta ja lisää pannuun. Anna peruna-sipuliseoksen kypsyä keskilämmöllä n. 10 min välillä sekoitellen.
Lisää mausteet.

Painele seos pannuun tiiviiksi pannariksi. Paista muutama minuutti. Kakun tulee irrota helposti pannusta. Kääntääksesi kakun liu'uta se varovasti matalalle lautaselle. Käännä tyhjä pannu ylösalaisin lautasen päälle. Purista patakintailla lautanen ja pannu tiiviisti toisiinsa (näin minä teen) ja käännä ylösalaisin, jolloin kakkusen toinen puoli saa paistua muutaman minuutin. Pintojen tulee saada väriä.

Syö yksin tai kaksin salaatin kanssa.

Uusi nettivalmennukseni alkaa 9.2. Moni löytää sen avulla hyvän ateriarytmin ja hyviä ruokarutiineja. Hyvien rutiinien avulla aterioiden suunnittelu sujuu nopeasti, jos kummempaa suunnittelua edes tarvitsee, kun on aina käsillä tietyt perusraaka-aineet. Tehosekoittimen tarvitset, ja hella löytynee. Muu on valinnaista. Terveelliset ruokavalinnat voivat olla yksinkertaisia. Henkilökohtaisessa valmennuskerrassa otan huomioon mieltymyksesi, ruokarajoitteesi ja muut tarpeesi. Ryhmätsemppi antaa vertaistukea, ja monet tulevat perusvalmennukseeni mukaan uudelleen ja uudelleen! Valmennan rennolla otteella, lempeästi. Lue lisää täältä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2017/01/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html

Kirjani Hellattoman kokin elävä ravinto tulee painosta alkuviikosta!

perjantai 13. tammikuuta 2017

Vihreä inkivääriolut

Viikonlopun vihreä ginger beer on tässä. Lehtivihreää kannattaa nauttia joka päivä, koska lehtivihreäkasveista saa paljon ravinteita. Itse lehtivihreäkin on hyvin terveellistä. Inkiväärin makuinen makea juoma ei silti maistu "terveelliseltä".


½ l hiilihappovettä
appelsiini tai sitruuna
tuoretta inkivääriä
makeutteeksi steviaa tai vaahterasiirappia
spiruliinaa, joka on makean veden levää jauhettuna

Raasta hienolla raastimella 1 rkl inkivääriä ja 2 tl luomuappelsiinin tai -sitruunan kuorta.
Puserra raasteesta mehu sormiesi välissä tuoppiin tai isoon lasiin.
Halkaise hedelmä ja puserra mukaan mehu.
Lisää ½-1 tl spiruliinaa.
Lisää hieman steviaa tai maun mukaan vaahterasiirappia.
Kaada päälle ½ l hiilihappovettä.
Maista, ja lisää makeutta ja inkivääriä jos siltä tuntuu.

Jos haluat lisää tuoreita reseptejä ja ohjausta siihen, miten raakaravinnon lisäämisellä ja hyvälaatuisella vegaaniruoalla saat lisää virtaa, alennat tulehdusta ja lisäät terveyttä, tule mukaan nettivalmennukseeni. Lisätietoja täältä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2017/01/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pitääkö olla huolissaan syömisestä?



Otsikko mukailee suosittua ja hauskaa tv-ohjelmaa. Lauseen alku on kuitenkin yleisesti käytössä. Kysymyksestä voi murjaista monenlaista: pitää olla huolissaan jos ei syö. Terveysnäkökulmasta jonkun mielestä uusia toisensa ristiriitauttavia tutkimustuloksia ja niiden mukana tulevia huolestuksenaiheita riittää loputtomasti, joten ikinä ei tunne syövänsä oikein. Silloin syömisiin liittyy usein syyllisyydentunne. Niin ei pitäisi olla. On muitakin kuin terveysnäkökohtia. Niistä myöhemmin. 
 
Seuraavassa syömisohjeita, jotka uskoakseni sopivat monelle. Niiden tärkeys on mielessäni vahvistunut, kun tein tässä kuussa ilmestyvää kirjaani Hellattoman kokin elävä raakaravinto. Älä uuvu listan alle. Voit halutessasi valita niistä jonkin tai joitakin ja antaa itsellesi aikaa muutosten tekemiseen. Lista ei tietenkään ole täydellinen, mutta se sisältää tärkeitä asioita.

Syö paljon kasviksia. Edes tästä ravitsemustieteilijät, -terapeutit ja useimmat muut ravinto-opastajat ovat yleensä yhtä mieltä, samoin kuin kehotuksesta syödä ainakin osa kasviksista raakaruokana. Jos et luonnostasi tykkää kasviksista, se johtunee yleisimmin syystä, että kokemuksesi kasvisruoista ovat yksipuolisia. Erilaisista kasvituotteista saa laitettua vaikka minkälaista ruokaa. Sellaistakin, jota et edes tunnista vegaaniruoaksi ja jota popsisit mielelläsi. Suuri osa tykkää marjoista. Niissä on paljon paitsi ravintoaineita, myös monenlaisia suoja-aineita.


Syö paljon ja vaihtelevasti lehtivihreää sisältäviä kasveja, esim. parsa- ja lehtikaalia, pinaattia, versoja, vihersalaatteja, villivihanneksia. Lehtivihreäkasveissa on paljon ravintoaineita. Lisäksi lehtivihreä itsessään on meille hyvin hyödyllistä. 

Iduissa ja versoissa on kasvin alku ja näin ollen ne ovat pullollaan ravintoaineita hyvin sulavassa muodossa.

Huolehdi omega-3-rasvahappojen saannista. Tärkeintä ei ole syödä paljon omega-3-rasvahappoja, vaan omega-3-rasvahappojen ja omega-6-rasvahappojen saannin suhde toisiinsa. Koska suurin osa meistä saa ruoastaan valtavasti omega-6-rasvahappoja, omega-3-rasvaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Hyvä rasvahappotasapaino on pellavan-, hampun- ja chiansiemenissä, saksanpähkinöissä ja rypsiöljyssä. Älä syö pellavansiemeniä yli kahta ruokalusikallista päivässä. Siementen lisäksi tai sijaan voit nauttia myös pellavan- ja hampunsiemenöljyä. Chian- ja pellavansiemeniä ei saa syödä kuiviltaan, koska ne voivat limaa ympärilleen kehittävänä ahtauttaa ruokatorven. Niitä pitää liottaa runsaassa nesteessä, jotta ne turpoavat. Reseptejä löytyy netistä paljon.

Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista. Täällä pohjoisessa tarvitsemme sitä ruokavaliosta riippumatta lisäravinteena ympäri tai lähes ympäri vuoden. Suomalaisia koululaisia tutkittiin, ja D-vitamiinipuutos osoittautui hälyttävän yleiseksi, vaikka tutkimus oli tehty heti kesäloman jälkeen, jolloin D-vitamiinivarastot olivat korkeimmillaan, koska aurinko on hyvä D-vitamiinin lähde. D2-vitamiini on kasviperäistä, D3-vitamiini eläinperäistä. Markkinoilla on nyt myös kasviperäistä D3-vitamiinia. 100 mikrogrammaa pidetään nykytutkimusten valossa hyvänä päiväannoksena. Viralliset suositukset laahaavat jäljessä. 

Me vegaanit tiedämme, että meidän täytyy ottaa B12-vitamiinia lisäravinteena. Harvat sekaanit tietävät, että heillä esiintyy paljon B12-vitamiinin puutosta, joten lisäravinne olisi monelle paikallaan. Iän myötä ravintoaineiden imeytyminen heikkenee, joten ravintoaineiden tarve lisääntyy.
Juo vettä aterioiden välillä. 

Ihmiset eivät uskalla lopettaa maitotuotteiden käyttämistä, koska pelkäävät kalsium- ja muita puutoksia. Kuitenkin maissa, joissa käytetään eniten maitotuotteita, esiintyy eniten osteoporoosia. Myös eturauhassyöpä on yleinen. Sen sijaan maissa, joissa ei maitotuotteita juuri käytetä, ei osteoporoosia suinkaan esiinny runsaasti. Monissa kasviruoka-aineissa on paljon kalsiumia, esim. seesaminsiemenissä, nokkosessa ja muissa vihreissä kasveissa. Luiden kuntoon vaikuttavat monet muutkin asiat. Tarvitset esim. D-vitamiinia ja liikuntaa. Kahvi liottaa kehosta kalsiumia. Eläimen tissimaito ei ole terveystuote.

Rajoita sokerin, valkean vehnäjauhon, einesten, voimakkaasti prosessoitujen tuotteiden, kofeiinin, alkoholin ja lisäaineiden saantia.

Täysin kasviperäisellä ruoalla voit luultavasti paremmin kuin maitotuotteita, munia ja ruumiinosia sisältävällä ruoalla. 

Gluteenittomalla, monipuolisella vegaaniruoalla voit luultavasti paremmin kuin gluteenipitoisella.
Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten liikunta, suhteet, elämän mielekkääksi kokeminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen ja stressinkäsittelytaidot. Olen kristitty, joten itselleni Raamatun ja hengellisen kirjallisuuden lukeminen ja rukoilu ovat tärkeitä. 

Hyvä ruoka on herkkua

Ja nyt: saarna-allergikot siirtykööt käytävällä eteenpäin. Hymynaama.

Et ehkä pidä kaikesta mitä sanon, mutta hommani ei ole toistella yleisimpiä hokemia. Etelä-Pohjanmaalta ei liene kotoisin kovinkaan moni kansainvälinen diplomaatti. 

Ymmärrän, että kieli muuttuu koko ajan. Se ei estä minua harmistumasta, kun sanojen merkityksiä muutetaan. Kun aloin pienenä käyttää kieltä, opin, että sana ”herkku” tarkoittaa mitä tahansa, joka maistuu hyvältä. Yleensä puhuttiin herkkuruoasta, joka tarkoitti ateriaruokaa. Nyt on monta vuotta herkku-sanalla tarkoitettu pelkästään epäterveellisiä, useimmiten makeita nautintasyömisiä: leivonnaisia, makeisia, jäätelöä. Jos nämä on valmistettu terveellisemmin, tykätään käyttää ilmaisua ”sallittu herkku”. Ihan kuin joku olisi kieltänyt aikuisia ihmisiä syömästä jotain, siltähän meistä tuntuu. (Kuviteltuja) kieltoja vastaan tekee mieli kapinoida.

Joten minun elämässäni herkkua on edelleen hyvä ruoka ja muu syötävä sen terveellisyysasteesta riippumatta.

 Raakakurssilla lasagnea, lindströminpullia ja sun mitä.

Tarttuvat naistenlehtihokemat

Muutama hokema, joita me naiset toisillemme mutta pääasiassa itsellemme hoemme. Kyllä minäkin silti naistenlehtiä mielelläni selailen, niissä on paljon hyvääkin.

”Elämästä pitää nauttia.”
Huolimatta tavastani syödä tai ehkä juuri siitä syystä: en saata nauttimasta laata. Aterioinnista ja makupaloista voi nauttia. Jotta syöminen ei jäisi ainoaksi nautinnoksi, tarvitsee voida iloita elämästä. En tiedä, voiko onnellisuuden saavuttaa siihen pyrkimällä. Voin pyrkiä siihen, että elämä tuntuu merkitykselliseltä, ja että elämä on riittävän hyvää. Joskus se on keskittymistä selviytymiseen.

”Pitää löytää kultainen keskitie. Mikään ääripää ei ole hyvä.”
Keskitie syömällä hieman kakkua, karkkeja, sipsejä ja muuta epäruokaa ei onnistu sille, joka ei pysty lopettamaan hiemanin jälkeen. On eläinrääkkäystä tuputtaa nautintariippuvaiselle kakkupalaa kyllä-sä-nyt-palan-voit-ottaa-tyylillä. Helpompi tai ylipäätään toimiva vaihtoehto sellaiselle on totaalikieltäytyminen tietyistä syömisistä ainakin joksikin aikaa. On myös niitä, joilla ei ole tarvetta vähän väliä maistella sokeria, tärkkelystä ja rasvaa. Pitäisikö heidän kompromissoida terveellinen syömisensä kuuluakseen laumaan?

”Ei sitä voi koko aikaa terveyttä ajatella.”
Olen samaa mieltä. Kukaan ei sellaiseen saa toista aikuista ihmistä velvoittaa. Ei myöskään kannata närkästyä siitä, että tietoa ja ohjausta on tarjolla, vaikkei itseä sattuisikaan kiinnostamaan. Sitten on myös kivaa, jos ruoan terveellisyyttä ei pidä tarpeellisena ajatella usein, kun on jo hankkinut itselle toimivat hyvät ruokarutiinit. Jos taas tietää, että joistakin syömisistä saa ikäviä oireita, nauttii ehkä elämästään enemmän, jos ei kovin usein ratkeile juhlissa joutuakseen sen jälkeen makaamaan yön kipumykkyrässä. Ja sekin on ymmärrettävää, että joskus haluaa nauttia samasta kuin muutkin, tietoisena siitä, että joutuu myöhemmin kärsimään.

”Itseään pitää helliä.”
Mahtaako sitä olla tarpeen muistuttaa? Arvelisin, että keskivertonainen ajattelee syömistä yhtä usein kuin keskivertonuorimies seksiä. 

Parempi pipo kireällä kuin silmillä. Itseäni taas vähän harmittaa, että nytkin tapan itseäni istumalla. Tutkimukset näet tietävät kertoa, että istuminen tappaa.
 Olen tosi tikissä, tulisivat jo ne bikinisäät.

Jos haluat saada lisää virtaa arkeen, luoda uusia helppoja ruokarutiineja, saada henkilökohtaista opastusta ja ryhmätsemppiä ruokamuutokseesi, tule 9.2. alkavaan nettivalmennukseen. Lue lisää tästä:
 http://hellatonkokki.blogspot.fi/2017/01/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html