perjantai 11. syyskuuta 2015

Hävikkiviikosta hyvikkiviikko ja banoffeeta

Jääkaappini on täynnä kuin nyrkillä lyöty. Teen työkseni reseptiikkaa ja tykkään syödä paljon, joten ruoka-ainevalikoiman täytyy riittää myös inspiraatioihin. En näe hyllyjen perälle aineksia siirtelemättä. Viikon mittaan toimittajat ovat kyselleet asiantuntijoilta taas kerran, miksi me ja kaupat hävitämme ruokaa. Emmeköhän jo tiedä vastaukset. Annetut vinkitkin lienevät jo tuttuja. Toivottavasti en toistele niitä. Seuraavassa jokunen asia, joita itse teen. Eilen tein myös banoffeeta, tai oikeastaan kuivuri teki. Mukavan sitkeää, niin kuin toffee onkin!


1. Kun teen ruokaa, syön sen. Mieli saattaisi tehdä kurpitsapastaa nokkoshernepestolla, mutta jos on eilistä linssisalaattia, syön sitä. Ja syön kolmantenakin päivänä, jos se edelleen väijyisi kaapissa.

2. Olen selvillä siitä, mitä kaapeissa on. Parissa minuutissa selvitän silloin tällöin, pitääkö jää- tai muista kaapeista ottaa etualalle jotain, jolla reiluuden nimissä jo on vuoro täyttää tehtävänsä ravitsijana.

3. Ruoan ei aina tarvitse olla elämää suurempi kokemus. Jos useiden ruoka-aineiden viimeiset hetket lähestyvät samaan aikaan, voi yhdistellä aineksia, joita ei aikaisemmin ollut kuvitellutkaan samaan sapuskaan pistävänsä. Hedelmiä ja vihanneksia samaan raakasoppaan, vaikken kovin usein niitä ihan hallitsemattomasti sekoita. Ruoka-aineiden yhdistely vaikuttaa ruoansulatukseen, nääs.

Nämä kolme asiaa ovat oikeastaan yksi asia: syödään pois, vaikka joskus tekisi mieli jotain muuta. Elän Hetkessä -asenne ei oikein aina ole perusteltua. Joskus se on vain pikanautinnonhakua. Syön siis kiltisti sitä mitä olen kotiin kantanut. Joskus tuon jonkin kasviksen ajatuksella, että tuotakin olisi terveellistä syödä välillä. Huomaan, että pitäis-pitäis-ajatuksella minun ei kannata mitään ostaa, koska kasviparka saattaa lahota kaappiin.

Jos kiinnostuu ruoanlaitosta, on valtavasti mahdollisuuksia käyttää erilaisia aineksia ja säilyttääkin niitä. Voidakseni syödä paljon marjoja tarvitsen niiden kyytipojaksi paljon banaaneja. Kannan kotiin joskus röykkiön kuorimustuvia banaaneja, jotka eivät muille kelpaa. Kuorin ja pakastan niitä jäätelö- tai smuutikäyttöön. Eilen banaanit ja marjat muuntuivat kuivurissa erilaisiksi banoffeiksi eli banaanitoffeiksi. Banoffeen voi tehdä pelkästä banaanistakin.

Banoffee

4 banaania
4 dl marjoja

Sekoita banaanit ja marjat tehosekoittimessa tasaiseksi. Ei haittaa, jos marjan kuoret jäävät hitusiksi näkyviin. Levitä seos leivinpaperilla päällystetyille kuivurilevyille n. 4 mm:n  paksuiseksi mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Kuivata muutama tunti, kunnes pystyt varovasti kuorimalla saamaan nahkamaisen kerroksen irti leivinpaperista tai muusta kuivurialustapeitteestä. Jos ei vielä keskeltä ole kuivunut, jatka kuivattamista. Tämä on valmista syötävää, jota voit rullailla ja leikellä saksilla. Menee lapsiinkin kuin häkä. Tulevaisuudessa lisää hedelmärulla- ja banoffeeohjeita. Pysy kanavalla.

Jos tällainen terveellinen vegaaniruoan ja raakaruoan lisääminen omaan ruokavalioon kiinnostaa sinua, tule Raakaravinnon nettiperuskurssille, infoa ja ihmisten kertomuksia täältä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/p/blog-page.html
Kurssi on maksullinen.






keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Vegaaninen gluteeniton soijaton kevyt kukkakaalipohjainen pitsa

Maailman blogeissa on näitä  kukkakaalipitsoiksi sanottuja pitsoja, joiden pohjan pääaines on kukkakaali. Uunipitsaa en ollut tätä ennen tehnyt vuosikymmeniin. Kurssilaisteni tekemiä raakapitsoja sen sijaan olen maistellut sitäkin useammin. Söin tämän uunipitsan yksikseni kerralla. Ison lautasen yli menevä runsas pitsa, joka kuitenkaan ei tuonut ruokakoomaa. Tykkäsin. Mikään yksyhteen pitsaimitaatio se ei ole, joten jos sellaista kaipaat, tämä ei ole pitsasi. Ehkä se voisi olla piiraasi!

Jauhoiksi soveltuvat monet, mm. manteli-, kookos-, kikherne-, riisi- ja kvinoajauhot. Toki myös vehnäjauhot, jos valitset gluteeniviljan. Ensi kerralla teen yhden ison sijasta monta pientä, niin saan enemmän rouskuvaa reunaa. Lisään myös ainesten määrää ja täytän koko pellillisen.

Pohjaan pistetään jotain sidosainetta. Eläimiä kun ei tässä blogissa käytetä niin pellavan-, psylliumin- ja chiansiemeniä käytetään. Eilen kokeilin chialla, tänään pellavalla ja psylliumilla.

Maailmalla blogeerataan myös juustonkaltaisella dipillä, jossa ei ole maito- eikä soijatuotteita, vaan tärkeimpänä aineksena on peruna! En ole koskaan maistanut cheddarjuustodippiä, joten en tiedä, muistuttaisiko perunadippi sitä hieman. Tein tästä peruna-porkkana-ravintohiivahiutaledipistä pitsalle miedon makuisen "juuston". Taidan kehitellä sitä voimakkaamman makuiseksi. Se tuntui dippinä oikein mukavalta. Jos haluat juustomaisempaa, käytä kaupan soijajuustoa.


Luin monta reseptiä. Olen vähän huono seuraamaan reseptejä ihan sellaisenaan, lähden omille teilleni. Pitsapohjan kanssa se kostautui. Ohjeissa neuvottiin murustamaan kukkakaali pieneksi ja keittämään se - tai päinvastaisessa järjestyksessä - ja puristamaan siitä neste pois kankaan läpi mahdollisimman tyynni. Ajattelin säästää aikaa ja ensimmäistä pitsakokeiluani varten vain paistelin riisimuruttamaani kaalia paistinpannussa ja ajattelin, että se sekä kypsyy että kuivuu riittävästi. Pitsapohja jäi puuroksi. Joten teidän ei tarvitse tehdä samaa virhettä. Hyvää se sellaisenaankin oli. Tänäinen pitsa oli paree.

Peruna-porkkanajuustoke

Runsas annos, käytä loppu dippinä tai levitteenä.
3 keskikokoista perunaa
porkkana
3/4 dl oluthiivaa eli ravintohiivahiutaleita
2 rkl sitruunanmehua
1 tl suolaa
½ tl sipulijauhetta
½ tl valkosipulijauhetta 
½ tl sinappia
(vähän kurkumaa väriä antamaan)

Keitä perunat ja porkkana kypsiksi. (Niiden kypsyessä voit alkaa tehdä pitsapohjaa.) Lisää kasviksiin muut ainekset sekä noin ½ dl keitinvettä. Kasvisten hieman jäähdyttyä sekoita ainekset sileäksi tehosekoittimessa. Tarkista maku ja lisää halutessasi mausteita, esim. basilikaa, oreganoa ja mustapippuria.

 

Pohja

Jauholajeja voit siis vaihtaa toisiksi.
pienehkö- tai keskikokoinen kukkakaali
½ dl kookosjauhoa
1 dl kikhernejauhoa 
2 rkl pellavansiemeniä + 5 rkl vettä
1 rkl öljyä
½ tl suolaa
1 tl valkosipulijauhetta tai ehta kynsi murskattuna
2 tl basilikaa
1 tl oreganoa

Säädä uuni 230 asteeseen. Minä voitelin varmuuden vuoksi leivinpaperin.

Sekoita pellavansiemenet 5 rkl:lliseen vettä.

Pilko kukkakaali (jätä pois paksu kanta). Keitä viitisen minuuttia. Tee siitä murua monitoimikoneessa tai leikkurissa. Tai käytä perunasurvinta. Tehosekoittimessakin soseuttaminen onnistuu, mutta olisi hyvä olla blenderi, johon kuuluu tömppä. Puristele sitten kukkakaalimassasta harso- tai muun ohuen läpäisevän kankaan läpi mahdollisimman paljon nestettä. Tähän menee useita minuutteja. Nesteessä on paljon ravintoaineita, joten se kannattaa juoda tai käyttää muuhun kokkaamiseen.

Yhdistä kaikki ainekset taikinaksi ja levitä seos leivinpaperille. Paista uunissa 25-30 min tai niin kauan, että reunat ruskettuvat ja pohja on kypsä. Ota pohja uunista. Käytin tällä kertaa valmista tomaattikastiketta. Ensi kerralla levittäisin juustokkeen alle ja tomaattikastikkeen päälle, koska märkä tomaattikastike saattaa tarpeettomasti pehmentää pohjaa. Päälle pistin tuoretomaattia, pitsamausteita ja purppuran väristä lehtikaalia, joka rapsakoitui uunissa mukavasti. Pitsa vielä uuniin n. 10 minuutiksi. Sen jälkeen lisäsin vielä hapankaalia ja kapriksia. En ottanut kuvaa pitsaviipaleesta erikseen, koska söin koko pitsan kerralla.

Pidän raakaravintokurssin netissä 22.9. - 5.11.1015 

Kurssi on sinulle, joka haluat lisätä vegaanista ruokaa ja raakaravintoa omaan ruokavalioosi, voida paremmin ja saada lisää energiaa, ehkä laihtua. Laita uusia herkullisia ruokia ja tee ruokaremontti turvallisesti, sen kokoinen kuin haluat. Sinun ei tarvitse tehdä muutosta yksin, vaan ryhmän tsemppi auttaa ja innostaa. Kurssi on maksullinen. Lue lisätiedot ja aikaisempien mukanaolijoiden kertomuksia täältä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/p/blog-page.html