keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Raakaminttulaku ja banaaniraakatoffeelaku ystävänpäiväksi

Kaikki minut tuntevathan tietävät, että ruokablogailen vain saadakseni keksiä pitkiä yhdyssanoja.

Yllätä ystävänpäivänä itsetehdyllä makulakulla! Se valmistuu nopeasti, on helppo pakata pusseihin - päinvastoin kuin ystävänpäiväleivokset - ja kiikuttaa vaikka postiluukusta sisään. Ei kuitenkaan koiratalouksiin, sillä koirat ehtivät ensin, ne nimittäin pitävät lakusta.

Kauppojen täytelakut ovat lisäainepitoisia ja aniharvoin vegaanisia. Nämä makutiheät namit ovat täyttä ravintoa. Lakritsijauhetta löytää jo monista marketeistakin. Kannattaa etsiä superruokahyllykköä tai tarkastaa leivontaosasto.

Minttulakut voi valmistaa kolmella tavalla riippuen siitä, mitä kodinkoneita sinulla on käytössäsi:

1. monitoimikone + tehosekoitin = saat kiinteitä lakuja reseptistä

2. tehosekoitin = jauha siemenet tai mantelit kuiviltaan kuivassa tehosekoittimessä. Käytä kuivattujen hedelmien sijasta tuoretaateleita. Niitä löydät hedelmien kylmäaltaan hyllyltä. Käytä käsiäsi monitoimikoneen sijaan näin: poista taateleista kivet. Jauhettuasi siemenet tai mantelit vaivaa kaikki ainekset hyvin puristelemalla massaa käsissäsi. Tuoreet taatelit rikkoutuvat ja sekoittuvat massaan hyvin. Saat pehmeitä nameja.

3. ei mitään koneita: osta valmista mantelijauhoa. Kannattaa hankkia leivonta- tai pähkinäosastolta iso pussi, yleensä ovat vajaan kilon. Pikkupussukat tulevat kovin kalliiksi. Käytä tuoreita taateleita ja poista kivet. Vaivaa käsin kaikki ainekset hyvin massaksi.

Banaanilakuihin tarvitset lisäksi kuivurin.

Hankin luontaistuotekaupasta rohtovalmisteeksi tarkoitettua piparminttuöljyä, jota voi käyttää esim. flunssan oireita helpottamaan. Voi kokeilla muitakin makuja. Mitähän sanoisivat Carmolis-munkkitipat? Näistä eteerisistä öljytuotteista tulee vähän kurkkukarkkimainen tulos. Voi tietenkin käyttää myös ruoanlaittotarkoituksiin valmistettua piparminttumakua.



Kuivattuja hedelmiä voit vaihdella. Luumuilla voi saada vähän tummemman tuloksen, jos niin haluaa. Aprikoosit sopivat lakuun tosi hyvin. 

Jos sinulla ei ole tosi hyvää siementen hienontajaa, aniksensiemeniä ei kannata hankkia. Saatat löytää anisjauhetta valmiina. Voit kuitenkin käyttää myös pelkkää lakritsijauhetta ja lisätä sitä massaan.  

Lakritsijauhetta on kahta sorttia: toinen on lakritsinjuurijauhetta eli jauhettua juurta. Toinen on juuriuute, jossa on uuttamisen ansiosta vahvempi maku. Se maistuu ruskealta salmiakkijauheelta, jota on turkinpippurikarkin päällä. Itse käytän UUTETTA, koska se maistuu paremmalta ja olen tottunut siihen. Ainakaan minun käyttämissäni juuriuutejauheissa ei ole muita ainesosia.

Minttulakut
2 dl auringonkukansiemeniä (mantelikin käy, ja seesaminsiemenistä taas tulee omanlaistaan lakua)
1 dl kuivattuja luumuja
1 dl kuivattuja taateleita
3 rkl carobjauhetta
1½ rkl aniksensiemeniä jauhettuna
1½ rkl lakritsijauhetta
1½ rkl raakakookosöljyä mutta ilmankin pärjää
½ tl miel. ruususuola, sopii parhaiten lakun makuun
4 tippaa piparminttuöljyä tms.

Jauha auringonkukansiemenet kuiviltaan kuivassa tehosekoittimessa. Pane kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita ainekset tasaiseksi. Tarkista maku. Huom. piparmintun maku voimistuu seuraavana päivänä. Muotoile haluamallasi tavalla. Säilytä jääkaapissa.

Banaanitoffeelaku
Kun banaania kuivattaa n. 6-7 mm:n paksuisina viipaleina, siitä tulee muutaman tunnin kuivatuksen jälkeen vaahtokarkkia. Jos kuivattaa 3-5 mm:n paksuisia viipaleita kuiviksi asti, saat sitkeää toffeeta. Eli aivan jotain muuta kuin mitä kaupan kiiltopäällysteiset banaanikolikot ovat.

Lakun voit joko maustaa mintulla tai jättää naturelliksi. Viipaloi kypsiä banaaneja ja kuivata ne kuivurissa. Siinä kuluu päivä ja voi mennä toistakin, jos et pidä kuivuria päällä yön aikana, minä en pidä. Pane viipaleen päälle lakua ja paina toinen viipale päälle. 




tiistai 10. helmikuuta 2015

RAWcola, terveydeksi.

Keksin kokiksen ja vuodan reseptin nettiin. Tämä ruoka-aineita sisältävä tiivismakuinen juoma saattaa parantaa kokisriippuvuuden.


Jos haluat juomasta kuplivamman, lisäät tietysti vissyä. Jotta maku ei laimenisi, jätä yksi omena pois ja korvaa makeutta stevialla. Lisää myös inkivääriä, sitruunaa ja mausteita.

Carobjauhe on johanneksenleipäpuun hedelmästä tehtyä jauhetta, joka muistuttaa kaakaon makua, mutta on makea eikä ole kitkerä. Ashwagandha on kitkerän makuinen rohtokoiso, joka sekä antaa energiaa että rauhoittaa. Sillä on paljon erilaisia vaikutuksia. Näitä aineksia löytää eko-, luomu- ja luontaistuotekaupoista sekä isommista marketeista.


Mehusta ensin mehulingossa tai -puristimessa jäähdytettyinä
3 omenaa
1 salaattifenkoli
n. 5 neliösentin kokoinen pala miel. luomusitruunan kuorta
1 sitruunan hedelmäliha
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä kuorittuna

Kaada mehu tehosekoittimeen.
Lisää
1 iso tai 2 pientä jäähdytettyä päärynää (kuori, ellei ole luomua. Poista siemenkodat.)
1½ rkl carobjauhetta
1½ tl ashwagandhajauhetta
1/4 tl muskottipähkinäjauhetta
ripaus cayenne pippuria

Sekoita tasaiseksi. Lisää esim. 2 dl korkeahiilihappoista kivennäisvettä, esim. perinteistä Vichyä. Sekoita lusikalla hieman. 

Siemaile hitaasti.



Haluatko lisätä herkullisia, terveellisiä ja täyttäviä raakakasvisaterioita omaan ruokavalioosi turvallisella tavalla

ja voida pirteämmin? Juuri pian, 12.2.2015 alkaa netissä valmennus. Kertomuksia aikaisempien ryhmäläisten kokemuksista ja voinnin paranemisesta täällä
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2014/12/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html
sekä ilmoittautumisohjeet. Olet tervetullut.








sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Jos kauppaan ei pääse, onko sinulla kotivara?

Miten toimit, jos myrsky katkaisee sähköt ja pysäyttää liikenteenkin päiväkausiksi? Jos ei ole mahdollista hakea kaupasta ruokaa? Voi sattua monenlaisia tilanteita, joissa tarvitset ruokavarastoa. Tässä artikkelissa käsittelen asiaa raakavegaanin näkökulmasta. Sekaanin kotivarautumisesta löytyy netistä runsaasti tekstiä. Onpa ruokavaliosi mikä hyvänsä, saat vinkkejä ravinnetiheän ja voimia ylläpitävän ruoan kotivarasta. Kotivararuoan riittävän kalorisisällön lisäksi on tärkeää, että siinä on runsaasti ravintoaineita, jotta pysyt voimissasi.

Sisäministeriö määrittelee kotivaran näin: "Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivaraa käytetään päivittäin "parasta ennen" -suosituksia noudattaen, ja uutta hankitaan tilalle. Näin elintarvikkeet säilyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina." www.intermin.fi/fi/turvallisuus/varautuminen/kotivara

Moni asioi ruokakaupassa lähes päivittäin. Kaikki eivät suunnittele ruoanlaittoa vaan ostavat ruokaa fiilispohjalta siksi päiväksi. Jos asuu yksin ja sairastuu, jääkaappi on pian tyhjä eikä jaksa mennä kauppaan. Silloin voi toivoa, että joku ystävällinen sielu käy kaupassa ja tuo kassillisen ruokaa.

Entä jos jokin uhkaisi kotiseutumme tai -maamme turvallisuutta, eikä ulos voisi mennä ulkoisista syistä johtuen? Nettiä ei tarvitse kauan selailla, kun löytää keskusteluketjuja, joissa ollaan yhteiskuntamme ja maailman tilasta huolestuneita. Joillakin sivustoilla myös keskustellaan ruoka- ym. varastojen keräämisestä.

Sisäministeriö neuvoo sivustollaan: "Tilanne, jossa kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä. Yksinasuva voi sairastua, eikä kykene ostoksille, tai perheenjäsen sairastuu. Yhteiskunta voi haavoittua; tulee lakko, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee arkea. Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä. Myös jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta. Myrsky voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Se saattaa tukkia liikenteen pitkäksi aikaa ja katkaista sähköt useaksi päiväksi."

Ei siis tarvitse tapahtua kummempaa kuin että rekankuljettajat, myymälöiden tai jakelukanavien työntekijät tai viljelijät meillä tai ulkomailla menevät lakkoon. Mutta myös jokin globaali kriisi voisi lopettaa elintarvikkeiden tai polttoaineiden tuonnin Suomeen. Ydinvoimalaonnettomuuskin on mahdollinen, meillä ja lähellä, maamme rajojen ulkopuolella.

Mitä kannattaa pitää varalla

Netistä löytyy ruoka- ja muita tarvikelistoja tarpeista, joita jokaisen kotoa pitäisi löytyä kaiken varalta. Ohjeissa kehotetaan pitämään kotona mm. säilykkeitä ja hiutaleita. Elävän ravinnon ruokatarpeita niissä ei mainita. Elävän raakaravinnon ruokaohjelman kehittäjä Ann Wigmore puhui aikoinaan elävästä ravinnosta hyvänä katastrofiruokana ja edullisena pula-ajan ravintona kaikille.

Kuvitteellinen mainos sanomalehdessä:
"Miljoonapalkkio tiedosta, joka johtaa sellaisen syötävän kasvin keksimiseen, joka kasvaa kaikissa ilmastoissa, vetää ravinnepitoisuudessaan vertoja naudanlihalle, kypsyy 3-5 päivässä, voidaan kasvattaa milloin tahansa, ei vaadi maata eikä auringonpaistetta, sisältää yhtä paljon C-vitamiinia kuin appelsiini ja tomaatti, josta ei kerry jätettä, joka voidaan syödä valmistamatta ja prosessoimatta, on hyvin sulava, edullinen, säilyy useita päiviä ilman jääkaappia, on vähäkalorinen sekä sisältää täydellistä proteiinia, kasvi, joka on testattu ja jota on jo käytetty sekä ruokana että lääkkeenä tuhansia vuosia."

Tällaisen ajatusleikin Ann Wigmore tarjosi kirjassaan The Hippocrates Diet and Health Program (suomennos omani).

Siemenistä kasvatettavat idut ovat täydellistä ruokaa. Niissä on paljon A-, B-, C- ja E-vitamiineja, mineraaleja, rasvahappoja, entsyymejä, hyviä hormoneja ja fytoravinteita sekä runsaasti aminohappoja. Iduista saa tuoreinta mahdollista ruokaa ympäri vuoden parissa päivässä ja ilman valoa tai multaa. Alfalfa, mungpavut, linssit ja auringonkukansiemenet ovat suosituimpia idätettäviä. Herneenitujakin voi syödä keittämättä. Idättämisestä lisää täällä:
http://hellatonkokki.blogspot.fi/2014/02/miksi-kannattaa-idattaa.html

Herneenituja

Epäviljoista kuten tattarista, hirssistä, kvinoasta ja amarantista tehdään liotettuna tai idätettynä yleensä tehosekoittamalla raakapuuroa. Soseuttaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Kuivurilla kasviksista ja siemenistä voi valmistaa näkkäriä varastoon. Maailman vanhinta leipää essealaisten leipää on valmistettu vehnänituja massaksi jauhamalla ja kuivattamalla massa ohueksi leiväksi auringon kuumentaman kiven päällä. 

 Tattarikrakkereita.

Myös versoja voi kasvattaa pienessäkin asunnossa. Näin saa tuoretta vihreää. Viime talvena onnistuin versottelemaan ikkunalla ilman kasvilamppua IV vyöhykkeellä, vaikka talvi oli pääosin lumeton ja pimeä. Versot eivät välttämättä tarvitse multaa kasvualustakseen, vain kosteutta. Herneet ovat halpoja, ja niitä versotettaessa saadaan ruokaan paljon arvokasta lehtivihreää. Auringonkukansiemenistä tulee pienempiä mutta meheviä versoja. Kaikkia kotimaisia viljoja voi myös kasvattaa oraiksi, joita voi puristaa mehuksi tai pureskella niistä arvokasta vihermehua ja sylkäistä kuidun pois. Ituja, versoja ja oraita tuoreempaa ruokaa ei ole. Ne kuuluvat ravintoainerikkautensa ansiosta ruoka-aineiden kärkeen. Jos sähkö on poikki, ituja ja versoja voi syödä suoraan "puutarhasta" niiden tarvitsematta silloin kylmävarastointia.

 Herneen- ja auringonkukanversoja sekä viljanorasta.

Maistuvan, täyttävän ja ravinteikkaan padan saa nopeasti koottua jostain epäviljasta, iduista, versoista, juuresraasteesta, hapankasviksista, aurinkokuivatusta tomaatista, muutamasta pähkinästä ja viherrouheesta, jonka on tehnyt kasvukautena keräämistään villivihanneksista.

Ituja on syöty tuhansia vuosia. Kiinassa käytettiin idätettyjä papuja sairauksien parantamiseen jo 3000 eKr. Niitä käytettiin Kiinassa ja Japanissa myös ravintolisänä. Lännessä kapteeni James Cookin merimiehet saivat pitkillä merimatkoillaan ravintolisäksi iduista valmistettua mallasjuomaa eikä yksikään merimies sairastunut keripukkiin, kun taas useilla muilla laivoilla sairastuminen oli tavallista.

Sisäviljelyyn tarvitset vain astioita ja puhdasta vettä. Jos vedenjakelu keskeytyisi tai vesijohtovesi saastuisi, viranomaiset perustaisivat vedenjakelupisteitä. Kotona on tarpeen olla vesikanistereita tai kannellisia ämpäreitä. Katastrofin varalta kotona on kuitenkin hyvä olla myös vedenpuhdistustabletteja, ellei omista jotain hyvää vedenpuhdistussysteemiä. 

 Kuivuri on kätevä. Kuivattu ruoka ei tarvitse sähköä säilyäkseen. Tässä 
viherrouhetta, omenaa, pihlajanmarjoja ja aroniamarjaa.

Voit miettiä ruokavarantojasi. Miten pitkäksi aikaa sinulla tai perheelläsi riittää ruokaa? Saatko riittävästi myös ravintoaineita?

Ehdotuksia kotivaraksi

Siemenet: alfalta, mungpapu, linssit, auringonkukka (versotuskäyttöön miel. kuorellisia), seesam, kurpitsa, hamppu, pellava, chia, tattari, kinoa, hirssi. Lisäksi pähkinöitä, manteleita.
Kuivahedelmät ja -marjat: kannattaa kerätä ja kuivattaa syksyllä omenoita, pihlajan- ym. marjoja, kaupoista rusinat, taatelit, viikunat, aprikoosit, luumut jne. Banaani- ym. hedelmäviipaleita voi kuivattaa.
Kuivuriruokaa: esim. krakkereita, mysliä, juuressipsejä
Lehtivihreää: kerää kesäkausina villivihanneksia ja kuivata ja rouhi niitä säilöön. Lisäksi klorellaa, spirulinaa, kelpiä sekä muita leviä. Kerää ja kuivata myös teeaineksia.
Mausteita: normaali maustevarasto
Tuoretuotteita: hapatettuja kasviksia kuten hapankaalia lasipurkeissa, juureksia ja sipuleita mahdollisuuksien mukaan kylmätiloihin
Muita säilyviä: aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja, soijakastiketta, carobjauhetta, öljyjä
Pakastimeen: varastoi pakastimeen pääasiassa satoa kuten marjoja ja sieniä. Jos pakastin on vajaa, siellä voi pitää myös siemeniä, ne säilyvät siellä mainiosti.
D-vitamiinia lisäravinteena. Jos olet vegaani, myös B12-vitamiinia lisäravinteena. Vedenpuhdistustabletteja. Multaa. 

Ateria syntyy vaikka liotetusta villiriisistä (tai kuoritusta kaurasta),
linssiniduista, herneenversoista, porkkanaraasteesta, 
hapanvihanneksista ja oliiveista. Mausteena basilikaa ja nokkosensiemeniä.


Vielä ehdit ilmoittautua netissä tapahtuvaan raakaravintovalmennukseeni TUORETTA TALVEEN, joka alkaa torstaina 12.2. Voit lisätä raakaravintoa ja vegaanista ruokaa omaan ruokavalioosi siihen mittaan asti kuin haluat. Infoa täällä:
 http://hellatonkokki.blogspot.fi/2014/12/mea-salon-raakaravintovalmennus-netissa.html
ja Facebookissa  https://www.facebook.com/profile.php?id=1615077762053711&ref=ts&fref=ts
mea.salo(at)netikka.fi

perjantai 6. helmikuuta 2015

Syö kasviksia ja säilytä hampaasi

Syöpyykö lihaa syömättömien sekaanien/vegaanien/raakailijoiden hampaiden kiille puhki paljosta hapokkaiden hedelmien ja hapankaalin syömisestä kuten joskus väitetään? Ostaako hammaslääkärisi purjeveneen lukuisia hampaanreikiäsi paikkailemalla? Ainakin ensimmäisen lauseen kysymykseen voi vastata: on se mahdollista.

Opetan ja kirjoitan työkseni elävästä raakaravinnosta ja olen raakavegaani. Kaltaisillani on muita ruokailijoita suurempi todennäköisyys kärsiä hampaiden kiilteen ohentumisesta ja hampaiden vihlomisesta sekä reikiintymisestä. Täytyykö siis valita joko reikiintyvät hampaat ja hyvä energia tai hyvät hampaat mutta mahdollinen kroonisten sairauksien kasauma viimeistään keski-iässä ja siitä eteenpäin?

Erään aamumehun ainekset.

Moni on raakailijaksi siirtyessään luullut, että kaikki raakaruoka on luonnollista ja terveellistä. Päivittäinen hampaiden puhdistus on saattanut hyvässä uskossa unohtua, varsinkin jos on jättänyt prosessoidut sokerit ja limsat kokonaan. Raakailijaksi sanotaan ihmistä, jonka syömisistä (ja juomisista) vähintään 75% painossa mitattuna/arvioituna on raakaa.

Omenan pureskelun on sanottu puhdistavan hampaat aterian jälkeen. Omena on kuitenkin hyvin hapokas ja se hyökkää hammaskiilteen kimppuun. Ei myöskään suositella hampaiden harjaamista heti aterian jälkeen, sillä aterian aiheuttaman happohyökkäyksen aikana kiille on erityisen altis vaurioitumiselle. Nykyään hammaslääkärit suosittelevat vedellä purskuttelua aterian jälkeen ja hampaiden hyvää harjausta aamuin illoin ja päivittäistä langoitusta. On kuitenkin väliä sillä miten ja mitä syö, vaikkei edes söisi tavallista sokeria sisältäviä tuotteita.

Syö kunnolla, älä napostele 

Kun sekaani tai vegaani alkaa syödä enemmän hedelmiä, marjoja ja muuta raakaravintoa, hän ei useinkaan heti ymmärrä, miten suuria aterioita on tarpeen syödä riittävän energiamäärän saamiseksi. Ruoassa ei ole paljon kaloreita, ellei syö paljon siemeniä, pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Toisaalta ruoassa on paljon kuituja, joten vatsa tulee nopeasti täyden tuntuiseksi.


Riittämättömän aterian jälkeen tulee nälkä jo tunnin päästä. Ratkaisu on syödä jotain pientä ja nopeaa: hedelmä, pähkinöitä, krakkereita, taateleita, raakanameja. Pärjää tunnin, ja taas on nälkä. Lisää napostelua, kunnes viimein on aterian aika. Napostelusta tulee tapa.

Toinen ryhmä ovat painonsa valvojat. Jotkut heistä hörppäävät suuresta vedellä jatketusta eväspirtelöstä vähän väliä pitääkseen nälkää loitolla. Jokainen hörppäilykerta aloittaa suussa uuden happohyökkäyksen, joka on herkästi päällä suurimman osan valveillaoloajasta, jos tapana on napostella. Oikea ratkaisu on alkaa syödä isompia aterioita ja harvemmin, jolloin mahalaukku venyy pikkuhiljaa tilavammaksi. Vatsa ehkä pömpöttää hetken aterian jälkeen, mutta sekin vähenee ajan myötä ja vatsa laskeutuu nopeammin. Voin syödä kymmenen banaanin aterian (sinun ei tarvitse näin tehdä), eikä napa nouse likikään niin paljon eikä pitkäksi aikaa kuin alussa, ja olo on hyvä. Elimistöä kuluttaa ja ruoansulatusta häiritsee, jos syö vähän väliä, vaikkei olisi kyse kuin suupalasesta kerrallaan. Napostelu haittaa koko elimistöä, ei vain hampaiden terveyttä. Ruoansulatuksen pitää aloittaa koko homma uudestaan aina kun alkaa syödä, ja mahalaukussa saattaa olla vielä ruokaa edellisestä syömiskerrasta.

Joku tulee päivän toimeen jopa vain kahdella aterialla, joku tarvitsee aluksi ehkä viisikin. Täytyy oppia tuntemaan omat ateriatarpeensa ja selvittää, millaisina aikoina päivästä tarvitsee aterian, jotta energiataso pysyy yllä. Useiden raaka-aterioita syövien täytyy siirtymävaiheessa jatkaa syömistä vielä, kun vatsa tuntuisi jo täydeltä. Yksi tapa syödä helpommin riittävästi ovat soseutetut ateriat eli marja- ja hedelmämiksit sekä keitot ja puurot. Ahmia ei pidä, vaan ruoansulatuksen täytyy alkaa jo suussa syljenmuodostuksen avulla. Sylki myös suojelee hampaita. Se laimentaa happoa ja sisältää tärkeitä mineraaleja. Sylki voi näin myös korjata alkaneita kiillevaurioita, koska hampaat ovat elävää ainesta. Viisaudenhampaistaan ei kannata kovin herkästi luopua. Ne auttavat pureskellessa erittämään enemmän sylkeä. Ruoka siis on tarpeen hienontaa suussa hyvin.

Jonkin sekaruokasuuntauksen mukaan suositellaan syömistä kolmen tunnin välein. Väitetään, että verensokeri ja energiat eivät pysy kohdallaan, ellei näin tee. Tiheää syömistä on suositeltu varsinkin niille, joilla on kiusaus syödä niin paljon että lihoo. Ei uskalleta antaa tulla kunnollista nälkää, vaan tankataan vähän väliä. Ruoka on silloin mielessä aika usein. Siitä voi laskea, montako happohyökkäystä hampailleen tuottaa. Ainakaan raakailijalle tällaista ei voi suositella.

Suomalaisia on viralliselta taholta aina suositeltu syömään päivän aikana kolme ateriaa ja kaksi välipalaa. Itse kutsun kaikkia syömiskertojani mieluiten aterioiksi. Nykyään syön yleensä kolmesti päivässä, ja energiani pysyy tasaisena, elleivät sitä verota muut asiat kuin syömisestä johtuvat. Syön aamulla/aamupäivällä, iltapäivällä ja yleensä alkuillasta. Päivän ensimmäinen ateria on usein vähintään puolilitrainen vihannes-juuresmehu. Aiemmin söin useammin, kun oli tunnesyömistä sekä usein makeanmielitekoja. Syömiskertojen harventamista ei kuitenkaan kannata yrittää tehdä väkisin tai riuhtaisemalla. Oma-apuna voi pitää muutaman päivän ruokapäiväkirjaa. Siitä näkee, miten usein syö ja millaisia aterioita. Voi miettiä, millä tavalla pystyisi syömiskertoja harventamaan. Milloin eniten tarvitset ruokaa? Yhdistä pari syömiskertaa siihen aikaan. 

Kuvassa tämän aamun ateriani. Tänä aamuna en tehnyt mehua vaan melonikeiton. Tehosekoitin on soseuttanut puolikkaan vesimelonia, kaksi sellerinvartta, salaattifenkolin sekä mukillisen mansikoita.  Mansikat ovat hyvin happamia, mutta tässä seurassa niiden happamuus hieman laimenee, ja keitto maistuu herkullisen mansikkaiselta.

Makean ja happaman rajoittaminen

Niin terveellisiä kuin hedelmät ja marjat ovatkin, niiden usein syöminen voi vahingoittaa hampaita. Sokereitahan hedelmissäkin on, vaikkakaan ei prosessoitua. Toisaalta kuumennetun aterian syömisen jälkeen hampaiden pinnalle jää vahingollinen tahmainen kerros. Tuoreaterian jälkeen hampaiden pinta on sileä, paitsi jos on syöty pähkinöitä, siemeniä, kuivahedelmiä tai kuivattuja ruokia kuten kuivurikeksejä.

Kuivattuja hedelmiä ei kannattaisi juuri syödä sellaisenaan, varsinkaan liottamattomina, jolloin ne ovat tahmeimpia. On hyvä rajoittaa kuivatut hedelmät pääasiassa ruokien makeuttamiseen ja satunnaisten erikoisherkkujen valmistamiseen.

Hedelmiä ja marjoja on hyvä syödä mieluiten vain kerran päivässä. Hedelmien happamuutta ja makeutta voi laimentaa nauttimalla aterialla myös esim. vihreitä lehtivihanneksia, kurkkua tai kesäkurpitsaa.

Suun bakteerikannalla on suuri merkitys hampaiden ja ienten terveyteen. Ruokavalion remontoimisen, etenkin prosessoitujen sokerien käytön lopettamisen myötä suun bakteerikanta korjautuu vähitellen.

Mekaaninen rasitus: ne porkkanat =D

On myös esitetty, että paljon raakakasviksia syövien hampaat vahingoittuisivat paljosta juuresten pureskelusta. Aika harva tuskin kuitenkaan järsii juureksia suuria määriä. Moni taitaa syödä suuren osan juureksistaan raasteena muun ruoan seassa ja mehustaa niitä. Minä puristan aamuisin mehuksi yleensä 1½ kiloa juureksia ja vihanneksia, siemailen kaiken yhteen menoon syljen kanssa sekoittaen ja pesen mehustimen. Koko tässä ajassa ehtisi pureskelen tehdä selvää yhdestä isosta porkkanasta. Mehuvinkkejäni täällä:

Hampaita suojaavia ruoka-aineita

Kirjassaan Living Food for Health Gillian McKeith (Olet mitä syöt -tv-sarja) esittelee alfalfan eli sinimailasen yhtenä superruokana. Hän suosittelee syömään sitä hammasmädän estämiseen kasvin sisältämän luonnollisen fluorin ansiosta. Alfalfaa on helppo idättää. Ainakin ulkomailta sitä on tilattavissa myös jauheena (myös lemmikkieläimille), puristeina, tinktuurana ja teenä. McKeithin suositus teen annostukseksi on kaksi kupillista joka toinen päivä.
McKeith suosittelee myös steviaa. Hammaslääketieteen yliopiston Hiroshima School of Dentistryn tutkimus osoittaa, että stevia vähentää hammasbakteerien kasvua eli estää reikiintymistä. Steviasuuvesi ehkäisee ientulehdusta ja iensairauksia. Steviaa lisätäänkin joihinkin hampaiden- ja suunhoitotuotteisiin. Sen on myös nautittuna tutkittu helpottavan makeanmielitekoa ja ruokahimoja sekä tasaavan verensokeria. Stevian sekoittamista veteen suun purskuttelua varten voikin suositella.

Vaikka joillakuilla raakaravinnon syöjillä onkin ongelmia reikiintymisen ja myös hampaiden vihlomisen kanssa, ongelmia ei ole niin paljon varsinaista elävää ravintoa enimmäkseen syövillä. Ann Wigmoren kehittämässä elävässä ravinnossa hedelmillä ja pähkinöillä on suhteellisen pieni osuus. Sen sijaan ituja, versoja ja kasviksia syödään paljon.

Luuston ja hampaiden kuntoon vaikuttavat lukuisat ravintoaineet, ei vain kalsium. Kaikkia ravintoaineita tulee saada riittävästi luuston ja ikenien suojaamiseksi sekä terveen syljenerityksen takaamiseksi.

Juon aamulla herättyäni puolisen litraa vettä. En todellakaan purista siihen sitruunanmehua. Mutta voisin aloittaa uuden tavan ja tuikata mehutuoppiini pillin. 

Jos haluat tehdä itse fluoritonta hammastahnaa tai -jauhetta, täältä löytyy helppo reseptini:

Haluatko syödä terveellisemmin ja ehkä kevyemmin ja lisätä kasviksia omaan ruokavalioosi? Haluatko saada avaimia tunnesyömisestä vapautumiseen ja mielitekosyömisen, vaikkapa sokerinhimon taltuttamiseen? Voit ilmoittautua netissä tapahtuvaan ja 12.2. alkavaan raaka- ja kasvisravintovalmennukseeni täältä:




Raakapuurot ovat täyttäviä, ravinnepitoisia ja herkullisia ruokia, jotka surautat minuutissa, ja joista voit tehdä itsellesi päivärutiinin. Puurot ovat myös marjoja lempeämpiä hammaskiilteelle, joten marjoja ja hedelmiä on hyvä nautiskella puuron kanssa. Puuro-ohjeitani löydät esim. täältä: