lauantai 11. huhtikuuta 2015

Raaka ruokapäiväni

Tässäpä tänäinen ruokapäiväni. Ateriat valmistuivat muutamassa minuutissa.

Aamu alkoi vesituopillisella. Hieman lämmitettynä se menee hyvin alas, jos ei ykkösellä niin kakkosella.

Päivän ensimmäinen ateria aamupäivällä: fenkoli, kurkku, muutamoita porkkanoita, pari kurkumaa, pala inkivääriä, hapankaalia, appelsiini sekä karoteenin paremmaksi imeytymiseksi tilkka (pellava)öljyä ja kurkuman hyvien ainesten paremmaksi imeytymiseksi mustapippuria. Kuvasta puuttuu mustakaali, joka on lehtikaalilaji ja jota muistin työntää mehupuristimeen lehtivihreää lisäämään kuvan oton jälkeen. Viimeiseen jäljellä olevaan mehutilkkaan lisäsin vielä jodia ja paljon kalsiumia sisältävää kelp-merileväjauhetta sekä spirulinaa.



Aterian valmistaminen ja nauttiminen kesti muutaman minuutin. Mehumuodossa.

Toinen ateria, tuoremysli, oli alkuiltapäivällä. 


Yön yli liotettua kuorittua kauraa eli kaurasuurimoita, liotettuja auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, rusinoita, mustikoita, tyrnimarjoja ja nokkosensiemeniä. Nautiskeltiin ulkoilmassa. Joskus teen siemenmaidon, mutta yleensä en, koska en tarvitse sitä. Tuoremysli on kostea ja mukavaa pureskeltavaa. Liotettu kaura napsahtelee hampaissa mukavasti ja maistuu hieman makealta.


Päivän mittaan juon jonkun vesituopillisen tai osittain jotain muuta juomaa.

Kolmas ateria alkuillasta oli mureke: ruukullinen salaattia pediksi, jonka päälle keko monitoimikoneessa rouhiutunutta keräkaalia, fenkoli, avokado, kuivatomaattia, kuivattua nokkosta ja mausteita. Keon peittämiseksi tomaatti, hapankaalia ja kapriksia. 


Olen viime aikoina saanut vähentää ruokamääriä laihtumatta, ts. lihon jos syön kuten ennen. On hienoa, kun olen voinut vähentää ateriakertoja. Iso mehu + kaksi ruokailukertaa tuntuu hyvältä ja riittävältä. Jotkut sanovat, että heidän (tai kaikkien muidenkin, paratkoon) tarvitsee syödä esim. kolmen tunnin välein, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Minun energiatasoni ja oloni pysyy tasaisena nyt näin. Tasapainoisista raaka-aterioista ei tule flegmaattista oloa, ja energiaa vapautuu tasaisesti. 

Syömistä ei pidä vähentää, ellei ole alkanut tarpeettomasti lihoa tai ellei ole tarkoitus laihtua. Ruokamäärien kanssa ei pidä leikitellä, jotta ei sairastu syömishäiriöön. Minulla ruoan tarpeen väheneminen luultavasti pääasiassa liittyy ikään, jolloin aineenvaihdunta luonnollisesti hidastuu, vaikka olisikin terve. 

Jotkut ovat huolissaan, että isot mehuannokset nostaisivat verensokerin piikkiin. Niin voikin tapahtua, jos ruokailu ei ole kovin terveellistä ja esim. syö paljon rasvaa ja sellaista prosessoitua mahantäytettä, jossa ei ole paljon ravintoaineita. Jos on jo kehittynyt metabolinen oireyhtymä, ei pidä tehdä makeita mehuja. Itse lisään kasvismehuun hedelmää pääasiassa vain herkullista makua antamaan. Juureksetkin ovat makeita. Runsas tuopillinen mehua ei minulla tunnu erityisesti miltään. Sen sijaan jos söisin hedelmämiksin, jossa on sekä banaaneja että kuivahedelmiä, minua alkaisi väsyttää.

Ruoan hyvä ja kiireetön pureskelu on tärkeää, samoin kiitollisuus.